Perheyrittäjyys - Family Business

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa-verkkolehdessä 8.4.2021.   Pelillisyys oppimisen tukena opetuksessa   Näkökulmia Pelillisyys oppimisen tukena opetuksessa Pelillistäminen on ollut kiinteä osa markkinointia ja ihmisten ostokäyttäytymisen ohjailua jo aiemmin, kun sana on vakiintunut käytäntöön siinä merkityksessä, mitä sillä tänään tarkoitetaan. Yritykset ovat tarjonneet erilaisia kanta-asiakasohjelmia, joissa etuuksien määrä, kanta-asiakaskortin väri tai joku muu tekijä on muuttunut sen mukaan, kun ostosten määrä on kasvanut. Kun COVID-19 pakotti koko maailman polvilleen, opetusalalla jouduttiin siirtymää nopeasti verkko-opetukseen ja varsin pian huomattiin, että verkossa kaikki ei ihan toimikaan samalla tavalla, mitä perinteisessä luokkaympäristössä. Osallistamisen apukeinoina voi hyödyntää pelillistämistä ja toisaalta pelillisten oppimismenetelmien avulla saattaa olla helpompi oppia uusia asioita. TEKSTI | Margit Mannila ...

Alkuperäinen teksti julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 31.3.2021 Tutkimus tiedon välittämisenä Tämä teksti pohjautuu Juri Mykkäsen (2006) kirjoitukseen Tieteellinen kirjoittaminen. Helsingin yliopisto. TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103319075 Tarkastelen aivan aluksi kuviota, jossa on esitelty hypoteettis-deduktiivinen tutkimus ja sen kulku. Kuvio tekee näkyväksi tutkimuksen kulun. Alkuperäinen kuvio on Uusitalon (1995) teoksesta. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimus Kuvio 1. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimusasetelma Uusitalon mukaan (Hannu Uusitalo, 1995) . Mykkänen (2006) tiivistää tutkimustyön kolmeen kohtaan. Tutkimustyötä on: Kun luetaan tiedeyhteisön aikaisempia tuotoksia, kommunikoidaan tiedeyhteisön kanssa ja lisätään omaa tietoa. Kun ajatellaan, jäsennetään mielessä olevaa tietoa, yhdistetään asioita, saadaan uusia ideoita ...

  Alkuperäinen teksti julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 26.3.2021 Kuka johtaa kissaorganisaatiota? Asiantuntijaorganisaation johtamisessa ovat omat haasteensa. Mikko Setälä (2012) viittaa Kissajohtaminen blogissaan Peter Druckeriin, joka on Setälän mukaan verrannut asiantuntijoiden johtamista vaikeudeltaan kissojen paimentamiseen. Kysymys tietenkin kuuluu, että voiko kissoja paimentaa ja kannattaako sitä edes lähtökohtaisesti yrittää? TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103268524 Tarinoita, ja varsinkin eläintarinoita, on perinteisesti käytetty hyväksi, kun on yritetty havainnollistaa ihmisen käyttäytymisen ominaispiirteitä. Tämä on tuttua niin saduista kuin kaunokirjallisista teoksista. Yksi yrityskontekstiin sijoittuvista tunnetuimmista teoksista on nimeltään Riikinkukko pingviininen maassa: oudot linnut yritysmaailmassa. Teoksen kirjoittajak...

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 26.1.2021 Hyvä tieteellinen käytäntö kirjallisissa tehtävissä ja tutkimuksessa Suomessa hyvään tieteelliseen käytäntöön on kiinnitetty huomiota aktiivisesti vuodesta 1994 alkaen, kun kansallinen ohje hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausten tunnistamisesta ja tutkinnasta julkaistiin. Ohjeen lähtökohtana oli tiedeyhteisön sisäinen sääntely ja toisaalta tieteen avoimuus ja läpinäkyvyys. Lisäksi kyseessä on niin tutkijoiden kuin tutkimusorganisaatioiden keskinäinen luottamus. (Suomen malli.) TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101262814 Kirjoittajalla on oikeus tekstiinsä Jokaisella kirjoittajalla eli tekijällä on oikeus tekstiinsä. Saamme kuitenkin levittää toisen teoksesta tietoa omin sanoin, esimerkiksi opetuksessa, kirjassa, lehdessä tai internetissä. Tieteentekijät viittaavat kirjoituk...