Perheyrittäjyys - Family Business

Kuva Margit Mannila   Oppimisvaikeus.fi -sivustolla on julkaistu oppimisvaikeussanasto .  Sivustolla todetaan mm.   "Yleiset oppimisen moninaisuutta kuvaavat käsitteet korostavat aivotoiminnan ja oppimisen yksilöllisyyttä. Käsitteet auttavat ymmärtämään, että erilaiset oppimisen vaikeudet eivät yleensä johdu motivaation puutteesta tai heikommasta älykkyydestä, vaan aivojen erilaisesta tavasta käsitellä tietoa."     Tämän seikan sisäistäminen ja ymmärtäminen auttaa todennäköisesti opettajaa pohtimaan omaa esittämistapaansa ja muokkaamaan materiaaliaan siten, että erilaisten oppijoiden on helpompi omaksua tietoa.      Mainitun sanaston näkökulma on oppimisesa ja valittuja ominaisuuksia on tarkasteltu ja määritelty sen mukaan, miten ne näkyvät nimenomaan oppimisen vaikeutena.         Lähde  Kuntoutussäätiö. Oppimisvaikeussanasto . Oppimisvaikeus.  Viitattu 24.3.2026 https://www.oppimisvaikeus.fi/tietoa/o...

  Kuinka tunnistaa aikuisopiskelijan oppimisvaikeudet? Alkuperäinen teksti on julkaistu 9. marras 2023 kategoria: 2023 , Muut artikkelit , TKI , Yrittäjyys ja kasvu SeAMK-verkkolehti Johdantoa Opetustehtävissä toimiessa törmää säännöllisesti oppimisvaikeuksiin. Aikuinen opiskelija, jonka oppimisvaikeus on jäänyt tunnistamatta aiempina kouluvuosina, on haaste niin opiskelijalle itselleen kuin opettajalle. Kuinka aikuisopiskelijan oppimisvaikeus voidaan tunnistaa? Mikä on opettajan rooli tässä prosessissa? Aikuisen oppimisvaikeuksien tunnistamiseen tarvitaan työkalujen lisäksi selkeä prosessi, kuinka diagnoosin jälkeen henkilöä voidaan ohjata eteenpäin saamaan omaan oppimishaasteeseen apua ja toisaalta tukea opiskelijaa opinnoissa. Mitä oppimisvaikeudet ovat? Oppimisvaikeudet on määritelty perinteisesti heikoiksi akateemisiksi taidoiks...

Kuvat Margit Mannila Siirtyminen alemmalta asteelta ylemmälle on jonkinlainen kulttuurishokki. Siinä kun aiemmin on saanut selkeästi läksyt kirjasta, nyt saakin muutaman kirjan ja tehtävän. Joskus kirjat saattavat olla valinnaisia ja joskus niitä saattaa olla vino pino yhdellä kurssilla.  Niitä ei voi entiseen tapaan opetella ulkoa eikä pääsääntöisesti lähteä siitä ajatuksesta, että on olemassa  joku yksiselitteinen ainoa oikea vastaus. Poislukien matematiikka ja muut eksaktit tieteet. Kun aloitat uuden kurssin, mieti oppimistavoitteesi. Aloita pohtimalla, mitä asiasta jo tiedät. Pohdi sitten, mitä haluaisit oppia lisää. Tee selkeä oppistavoite (vilkaise kurssikuvausta) ja tee sen pohjalta oma suunnitelmasi.  Olen koonnut tähän postaukseen opiskelutaitoihin liittyviä kirjoituksiani ja lähteitä aihepiirin liepeiltä. Lähteet ja lukemisto Kyky-projekti. 2011-2014. Opiskelukyky.fi . (6.1.2019).  Mannila, Margit.  Perheyrittäjyys. (6....

Me työkamut olemme jälleen viettäneet koko pitkän viikon täällä vaikutuisella rikospaikallamme. Näin perjantaina mehut tapaavat olla aika lailla finaalissa. Siksi pitää ottaa ilo irti myös erinäisistä tapahtumista, jotka eivät välttämättä ole niin mukavia.   Työkamu yritti ensin opettaa uimaan työkännykkäänsä. Ei oppinut. Kaikki eivät opi. Eivät ainakaan ensimmäisellä kerralla. Ainakaan kännykät. Uutterasti kollega sitten päätti kokeilla onko hänen oma puhelimensa paremmin oppivaa sorttia kuin työpuhelin. Ei ollut. Koe osoitti, että puhelin ei selvinnyt benji-hypystä kovin hyvin. Toisin taisi tässä kiireessä se köysi unohtua.  Huomaa kyllä, että on perjantai. Mielikuvitus ryhtyi nimittäin kuljettamaan ajattelua oitis. Puhelinta, joka hyppää käsistä lattialle ei voi ehkä kuitenkaan haastaa oikeuteen, vaikka osallisen haastatteleminen viranomaisten luona voisi antaa parempaa tietoa tapahtuneesta. Olisiko kysymys karkaamisesta työpaikalta tai sellaisen yri...

Kuva hevosblogistani , kuvaaja GuNi Aloita elämä heti ja laske jokainen päivä erilliseksi elämäksi. -Seneca Seneca the Elder Seneca the Younger Aloitin eilen lukemaan menneellä viikolla lainaamaani teosta, jonka on kirjoittanut Harri Gustafsberg (2014). Kirja on nimeltään: Mielen valmentamisella optimaaliseen suoritukseen. Sen on kustantanut Kustannus Siipipyörä. Kirjan takakannessa kerrotaan, että Harri Gustafsber on koulutukseltaan poliisi ja hän työskennellyt ns. Karhu-ryhmässä. Gustafsberg (2014, 15) sanoo uskovansa voimakkaasti siihen, että meillä on valta valita oma mielentilamme, energiatasomme ja asenteemme. Hän neuvoo heti kirjan alkulehdillä tekemään noin viikon ajan seuraavaa harjoitusta: Kun heräät aamulla valitse energinen mieliala, kuuntele hyvää musiikkia ja päätä että tästä päivästä tulee hyvä. Valitse suhtaumistapasi rakentavasti ja positiivisesti. Tee vaikka lyhyt mielikuvaharjoitus siitä, että tunnet olevasi energinen ja mielesi on kirkas ja iloin...

Kuva Margit Mannila "The difference between involvement and commitment is like ham and eggs. The chicken is involved; the pig is committed ."  - Martina Navratilova (4.7.2016). Munakkaan valmistaminen on mielestäni hyvä esimerkki siitä kuinka eri tavalla asioihin voi suhtautua. Munakkaassa on kaksi päätuotetta, kananmuna ja pekoni. Kana luovuttaa munan ja siasta saadaan pekoni. Ihmisen toimissakin voi tarkastella asiaa tätä kautta. Osallistuuko yksilö johonkin vai sitouuko hän johonkin. Koulussa voi tarkastella asiaa myös vähän toisilla termeillä. Voidaan nimittäin mielestäni kysyä, onko yksilö paikalla vai läsnä. Sillä on suuri ero. Opiskelija voi istua oppitunnilla ja silti hän kirkkain silmin väittää, että jotakin asiaa ei ole käsitelty. Hän on ollut kyllä siis paikalla, mutta ei läsnä. Nykyopiskelijan kädessä näkyy harvoin kynää ja paperia. Läppäri tai kännykkä hänen edestään löytyy, mutta valitettavan usein surffailu on itsensä viihdyttämistä, ei s...

Kuva: Margit Mannila Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat. -Seneca  Suutarin lapset ilman kenkiä vaiko viisas hiljainen signaali? Onko niin, että suutarin lapsella ei ole kenkiä vai ovatko IT-alan ammattilaiset oivaltaneet osa-alueestaan jotakin sellaista, mitä he eivät meille taviksille kerro? Onko Suomi yksinkertaisesti pudonnut niin totaalisesti sivuun opettamisen ja oppimisen kehityksestä, että emme enää näe metsää puilta? Rummutammeko asioita, jotka muut ovat jo ajat sitten todenneet huonoiksi? Vai annammeko aina "tulen" ryhtyä isännäksi, kun sen pitäsi olla ainoastaan hyvä renki? Ehkä leijumme Pisa-tulosten taikapölyssä ja unohdamme tarkastella kriittisesti oppimisympäristöämme. Nimittäin kun keskiviikkona (11.2.2015)  kirjoitin tähän blogiin pelillisestä oppimisesta  ja pelipedagogiikasta , niin sitten törmäsin samana iltana TalousS...

Muutaman kollegan kanssa tuli keskusteltua Arthur Poropatin artikkelista  Students don’t know what’s best for their own learning . Poropat kirjoittaa, että opiskelijat eivät useinkaan tunne oppimistyyliään ja he eivät hahmota sitä, mitä ovat oppineet.  Oppilaitoksissa oppimisen arviointi keskittyy puolestaan pääsääntöisesti oppilaan muistin testaamiseen eikä siihen, mitä hän oikeasti on asiasta ymmärtänyt ja kuinka hän näkee ko. oppiaineen tai asian olevan osana ammattitaitoaan ja pätevyyttään työelämässä. Oppimisen arvioimisessa käytettävät menetelmät, siis muut kuin muistamista mittaavat kokeet, vaativat opettajalta paneutumista opettamaansa aineeseen ja myöskin aikaa perehtyä vastauksiin. Valitettavasti oppilaitoksissa tätä asiaa ei ole käsitetty, mitä se käytännössä vaatii ja tarkoittaa. Toki opettajia patistetaan käyttämään monipuolisia arviointimenetelmiä ja opettajilta vaaditaan käytännönläheisiä opetusmetelmiä, mutta useinkaan opiskelijoilla ei ole käsity...

Mikä on yhdyssana? Wikipediassa todetaan, että yhdyssana on kahden tai useamman sanan muodostama sana, jolla on oma merkityksensä. Tavanomainen yhdyssana, kuten kirjakauppa , koostuu perusosasta ( kauppa ) ja määriteosasta ( kirja ). Lisäksi on olemassa rinnasteisia yhdyssanoja , kuten suomalais-ruotsalainen , joissa osat ovat samanarvoisia. (Wikipedia/ Yhdyssanat ) J. Korpelan sivustolla todetaan yhdyssanoista näin: Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa. Puhutussa kielessä tätä vastaa se, että yhdyssanan osista vain ensimmäisellä on pääpaino , muilla sivupaino. Vertaa esimerkiksi ilmaisuja asianajaja ja (jonkin) asian ajaja . Jälkimmäinen on selvästi "kaksihuippuinen" eli osien alkutavut ovat yhtä painokkaita.( Yhdyssanat yhteen ) Mistä tiedän, mikä sana on yhdyssana?  Kirjoittanan ABC-kortti -sivustolla on ohjeita yhdyssanojen tunnistamiseen . Ns. lisäystesti on aika näppärä: Lisäystesti Kokeile, voiko sanojen väliin lisätä...