Perheyrittäjyys - Family Business

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa-verkkolehdessä katergoriassa Osaaminen 20.12.2021 Kysymyksenasettelu tutkimuksessa ja tulosten tulkinta Tutkimuksen kysymyksenasettelun merkitys on tutkimusta tehtäessä keskeinen, sillä meillä on mahdollisuus saada ainoastaan ja vain sellaisia vastauksia, mitä osaamme ja ymmärrämme kysyä. Kuten Mellin (2006, 240) huomauttaa, että jos tilastollisen tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön liittyy enemmän kuin yksi muuttua, ei yhden muuttujan tilastolliset menetelmät anna laaja-alaista kuvaa ilmiöstä. Merkittävin osa tilastotiedettä käsittelee yleensä kahden tai useamman muuttujan välisten riippuvuuksien kuvaamista ja mallintamista. Mellin (2006, 240) tarkastelee teoksessaan vain kahden muuttujan välisiä riippuvuuksia, koska muuttujien välinen riippuvuus on eksaktia, mikäli toisen arvot voidaan ennustaa tarkasti toisen saaminen arvojen perusteella. Muuttujien välinen riippuvuus on niissä tapauksissa...

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa-verkkolehdessä katergoriassa Osaaminen 14.12.2021 Työsuhteeseen liittyviä keskeisiä säädöksiä Tarkastelen tässä kirjoituksessani työsuhdetta työnantajan ja työntekijän suhdetta oikeudellisesta näkökulmasta. Käsittelen tässä kirjoituksessa esille nostettuja säädöksiä hyvin pintapuolisesti, lähinnä vain niiden tarkoituksen tasolla, ottamatta kantaa säädöksien yksityiskohtaiin tai tulkintoihin. TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460394 Työsuhde on suhde, jossa molemmilla osapuolilla on huomattava määrin työlainsäädäntöön perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia. Työlainsäädäntöön kuuluvat esimerkiksi seuraavat lait: työsopimuslaki 55/2001, työaikalaki 872/2019, vuosilomalaki 162/2005, yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004, työehtosopimuslaki 436/1946...

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa-verkkoelhdessä kategoriassa Osaaminen 15.12.2021 Survey – kyselytutkimus Tutkimuskontekstissa keskustellaan usein edelleen kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen luonteesta ja eroista, vaikka monet tutkijat ovat jo huomattavan kauan sitten kyseenalaistaneet mustavalkoisen jaon kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen tutkimukseen. Usein tutkimuksissa käytetään molempia lähestymistapoja. Tästä käytännön esimerkkinä on aineiston keruuvaihe, jossa hyvin usein sovelletaan niin kvantitatiivista kuin kvalitatiivista paradigmaa. (Torsti 2009, 40.) Näin pyritään varmistamaan mahdollisimman laaja-alainen aineisto ja saamaan luotettavat tutkimustulokset. Käytännössä tutkimus on ongelmanratkaisua. Tutkimuksessa pyritään ratkaisemaan jokin konkreettinen ongelma joko suoraan tai vaihtoehtoisesti siinä pyritään testaamaan jotakin teoreettista oletusta. Tutkimusmenetelmien ja aineistojen valintaa ohja...

  Teksti on julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 10.12.2021, kohdassa osaaminen, otsikolla Lyhyt johdatus henkilöstöjohtamiseen.   TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121060092 Henkilöstön huomioonottaminen ei ole uusi ajatus puhuttaessa yrityksen tai organisaation yleisjohtamisessa. Modernissa henkilöstöjohtamisajattelussa ihmisnäkökulma liitetään niin käyttäytymistarkasteluun kuin yritysstrategian malleihin. Erityisesti strategian näkökulmasta lähestyttäessä korostetaan yrityksen sisäisiä taitoja ja oppimista liiketoiminnan kehittämisessä. Tämän seurauksena inhimillistä kyvykkyyttä ja sitoutumista on alettu ajatella menestyvän organisaation keskeisenä kilpailutekijänä. Muutos näkyy myös terminologiassa, jota käytetään. Kun ennen puhuttiin henkilöstöhallinnosta, moderneissa yrityksissä ja yrityskulttuureissa käytetään sanoja henkilöstöresurssien johtaminen tai strateginen hen...