Perheyrittäjyys - Family Business

Kuva Margit Mannila Alussa oli liike ja muita ajatuksia (vinkkejä tutkimuksen tekemiseen) ja viivakoodi-ihmiseen Matti Hyvärisen teos, Alussa oli liike (kustantaja Vastapaino), nousi mieleeni, kun lueskelin Hyvärisen kirjoittamaa artikkelia Kirjoittaminen toimintana , teoksesta Kinnunen Merja & Löytty Olli (toim.). Tieteellinen kirjoittaminen. 2. painos. Tampere: Vastapaino. (Teos, jota olen tässä siteerannut ja referoinut otsikolla: Sukupuolisuus tieteellisessä tekstissä . 22.8.2017) Hyvärinen kuvasi Alussa oli liike -kirjassa muistaakseni sitä, miten ainoastaan joukon ulkopuolella, yleisönä, pystyy säilyttämään kriittisyytensä. (Otan riskin ja muistelen lukemaani.) Joukko menettää vähitellen voimansa, sillä se ulkoistaa kaiken, joka ei ajattele joukon tavalla. (Kritiikin salliminen ja sen merkitys on siis tärkeä. Jos kritiikkiä ei sallita, syntyy yleisöstä vähitellen uusi joukko, joka tekee vallankumouksen.) Tämänkaltainen kierre on mielestäni (ilman mitään poliittista a...

Alonson malli perustuu von Thünenin (1826) maankäyttömallille Alonso's Bid Rent Function Berliant, M. & Fujita, M. (1992). Alonso's Discrete Population Model of Land Use: Efficient Allocations and Competitive Equilibria . Dunse, N., Jones, C., Brown, J. & William, D.F. (2005). The spatial patern of industrial rents and the role of distance. Journal of Property Investment & Finance, 23(4), 329-341. Filatova, Tatiana, Parker, Dawn and van der Veen, Anne (). ' Agent-Based Urban Land Markets: Agent's Pricing Behavior, Land Prices and Urban Land Use Change '. Journal of Artificial Societies and Social Simulation 12(1)3 . Hanushek, E. & Ylimaz, K. (2007). The complementarity of Tiebout and Alonso. Journal of Housing Economics 16(2), 243-261. Elena G. Irwin & Jacqueline Geoghegan (2001). Theory, data, methods: developing spatially explicit economic models of land use change . Agriculture, Ecosystems & Environment, 85,(1-3), 7-24. Jensen, R., Ga...

Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (1997, 259-284) käsittelevät teoksessaan tieteellistä kieltä. Luvun otsikko, vuoden 1997, painoksessa on Tyyli ja kieliasu . Kirjoittajat toteavat, että kirjoittaminen on yhteistyötä lukijan kanssa. Ja he jatkavat, "Kirjoitus on tarkoitettu luettavaksi, ymmärrettäväksi ja keskeisiltä ajatuksiltaan myös muistettavaksi. Kirjoittajan on näin ollen paneuduttava lukijan asemaan, jotta hän saisi viritetyksi tämän kiinnostuksen ja pystyisi pitämään sitä yllä. Kirjoittajan pitäisi siis saada lukija vuoropuheluun kanssaan tekstin välityksellä." (Emt. 259.) Kirjoittajat tiivistävät tieteellisen tyylin olevan yksinkertaisen selvää, täsmällistä ja vakuttavaa . Samalla he toteavat, että lukijan luottamusta ei saisi pettää ajattelun riittämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä kertovalla koukeroisuudella, hämäryydellä, ilmaisun turhalla abstraktiudella tai temppuilevalla sanahelinällä. Olen suositellut opiskelijoille mainittua, Hirsjärven, Sajav...

Sukupuolisuus puhuttaa, myös tieteessä. Referoin tähän Liisa Tainion kirjoittamaa artikkelia: Tainio Liisa (2007). Tieteellisen tekstin sukupuolet. (51-63). Teoksessa Kinnunen Merja & Löytty Olli (toim.). Tieteellinen kirjoittaminen. 2. painos. Tampere: Vastapaino. Kinnusen ja Löytyn (2007) toimittamassa teoksessa, Tieteellinen kirjoittaminen, on Liisa Tainion teksti, jonka kirjoittaja on otsikoinut, Tieteellisen tekstin sukupuolet. Olen lueskellut kirjaa ja pohtinut tieteellistä kirjoittamista. Nyt kun sitä on tehnyt jo jonkin aikaa, on oikeastaan enemmän hukassa kun silloin aivan alussa. Tämä johtunee taas siitä, että silloin, kun tieteen tekemisen tuli aivan kuin vahingossa aloittaneeksi, ei ollut oikeastaan vielä minkäänlaista ymmärrystä siitä, millaista tieteellisen tekstin tulisi oikeasti olla. Kynnys kirjoittaa oli matala. Teksti normatiivista ja itsevarmaa, kuin suoraan oppikirjasta, joissa asiat yleensä esitetään faktoina. Tieteellisen tekstin kirjoittamis...

Tämä juttu menee nyt jälleen vähän ohi tämän blogin perinteisen linjan. On kuitenkin aivan pakko hieman kehuskella entistä työnantajaansa. Olin nimittäin tässä kuluneella viikolla Itellan järjestämässä seminaarissa ja totesin, että Onneksi on Posti. (Tämä on nyt täysin subjektiivinen, henkilökohtainen mielipide. Ei maksettu mainos.) Sen lisäksi, että tilaisuudessa oli mukava tavata entisiä työkavereita, tunsin suoranaista ylpeyttä siitä, että olen joskus ollut postilainen ja mukana monessa kehittämis- ja koordinoimistoiminnassa, jota siellä on tehty edelläkävijän askelin. Tein nimittäin itse Postissa pitkän kesätyörupeaman (menin todellakin kesätöihin tarkoituksenani olla vain kesä 1986 töissä) aina vuoden 1986 toukokuusta toukokuun loppuun 2002 saakka. Olenkin monen kertaa leikkisästi sanonut, että vanhaan hyvään aikaan kesätkin olivat todella pitkiä. Tämän kesätyön aikana ehti matkan varrella tapahtua todella paljon. Valtion tilivirasto kasvoi ensin itsenäiseksi valtion liikelaitokse...

  Kuva Margit Mannila Asiantuntijan ammattietiikka, lähteitä - Professonal ethics, references Abbot, A. (1983) Professional Ethics The American Journal of Sociology , Vol. 88, No. 5 (Mar., 1983), pp. 855-885. Anderson, R. (1995). "The ACM Code of Ethics: History, Process, and Implications," Social Issues in Computing, McGraw-Hill , New York , pp. 48-72. Brinkmann Johannes (2002). Business and Marketing Ethics as Professional Ethics. Concepts, Approaches and Typologies. Journal of Business Ethics 41(1-2), 159-177. Stanley L. (1990). Professional Ethics and Professional Morality in the Assessment of Competence for Execution: A Response to Bonnie. Law and Human Behavior , 14(1), 91-97. becoming of trusted advisor Edgar, S.L. (1997), Morality and Machines: Perspectives on Computer Ethics, Jones and Bartlett Publishers, Sudbury , Mass. , 1997. Ethics bibliography and The Ethics Curriculum Project (ECP) Etiikka ja ammattietiikk...