Skip to main content

Posts

Keskeinen kilpailunormisto

Kuvat Margit Mannila Euroopan oikeuden normihierakia . EUR-Lex. (17.8.2018).  Tältä sivustolta löytyvät likit oikeudellisiin asioihin. EU-oikeus . (17.8.2018).    EU SEUT 101-artikla . (17.8.2018).  EUR LEX 12012E/TXT-EN . (17.8.2018). Lissabonin sopimus . (16.8.2018). Asetus 1/2003 . KKV. (17.8.2018).  - EUR Lex . (17.8.2018).  - European Competition Network (ECN) .  - sivustolle (17.8.2018). Suomen kansallinen lainsäädäntö Kilpailulaki 948/2011 . Finlex.  (16.8.2018). EV 361/2010 vp — HE 88/2010 vp . (16.8.2018).    Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja • Kilpailu ja kuluttajat • 16/2017Kilpailulain uudistamistakoskevan työryhmänmietintö . (17.8.2018). Toukokuussa 2018 on annettu HE 68/2018 vp HE 68/2018 vp . (17.8.2018) kilpailulain muuttamiseksi. Uusi laki tulee voimaan 1.1.2020.   Lähteet ja lukemisto Mannila, Margit (2015). Hinnoittelun säätely . Perheyrittäjyys. (16.8.2018). Mannila,...

Kilpailuoikeus EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa

Kuvat Margit Mannila Tässä kirjoituksessa tiivistän materiaalia Wikbergin (2011) teoksen toisen kappaleen otsikon mukaisesti. Kirjoittaja otsikoi luvun: Kilpailuoikeus Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa.  Olen etsinyt materiaaliin muutamia linkkejä, joiden avulla opiskelijalla on hyvä mahdollisuus tutustua tämän aihealueen keskeisiin tahoihin ja asiakirjoihin. Kilpailupolitiikka voidaan määritellä lainsäädännön ja eri poliitikkojen kokoelmaksi, jolla varmistetaan, että kilpailua markkinoilla ei ole rajoitettu yhteiskunnalle haitallisella tavalla. Kilpailupolitiikan keskeinen päämäärä liittyy taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. Euroopan unionin kilpailupolitiikan tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen kohtaan: - edistää yrittäjyyttä ja tehokkuutta - kasvattaa kuluttajan valinnanvaraa - auttaa alentamaan hintoja ja parantamaan laatua. (Wikberg 2011, 83.) Kilpailun myönteisenä vaikutuksena voitaneen pitää että hinnat alenevat, yleensä yritykset pyrki...

Kilpailuoikeus, taustoitus

Kuva Margit Mannila Taustoitus Tässä postauksessa taustoitan ja piirrän reunaviivoja toimintaympäristöstä, jonka näkökulmasta tarkastelemme kilpailuoikeutta. Kurssillamme se on kansainvälinen kauppa. Kilpailulainsäädännöllä pyritään erityisesti torjumaan vakavia kilpailunrajoituksia, jollaisiksi katsotaan mm. kilpailijoiden väliset eli horisontaaliset kartellit. Kartellit ovat lähtökohtaisesti aina kiellettyjä.Oikeuskäytännön mukaan yhdenmukaisuuden mentelmässä on seuraavia lementtejä: Yritysten välillä on havaittavissa suullista tai kirjallista yhteistyötä tai kontakteja, kuten tapaamisia, keskusteluja tai tiedonvaihtoa; Yhteistyö poikkeaa tavallisesta kilpailukäyttäytymisestä; ja Yhteydenpito vaikuttaa markkinakäyttäytymiseen säilyttämällä sen ennallaan tai muuttaa sitä.  (Wikberg 2011, 45, 49-50.) Wikberg (2011, 21) toteaa, että toimivasta kilpailupolitiikasta hyötyvät kuluttajat, yritykset ja Euroopan talous. Lähtökohtaisesti EU:n periaatteena on, että yritykset kil...

Kiertotalous

Kuvat Margit Mannila Lukuvuonna 2018-2019 on yrittäjyyden kurssillani teemana kiertotalous ja ympäristö. Tärkeitä asioita, joihin yrittäjä voi omalla tavalla vaikuttaa huomattavan paljon.  Tähän postaukseen olen kerännyt muutamia linkkejä, jotka liittyvät aiheeseen ja joiden avulla voit kartuttaa tietämystäsi tästä osa-alueesta. Mitä kiertotalous (circular economy) sitten on? Mieti ensiksi, mitä sana tuo sinulle mieleen ja miten itse ymmärrät sen.  Sitran sivustolla on määritelty termi kiertotalous seuraavasti: Kiertotalous  Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Siinä materiaaleihin sitoutunut arvo säilyy mahdollisimman pitkään yhteiskunnassa.  Kiertotaloudessa talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Kiertotalouteen liittyvät läheisesti muun muassa biotalous, cleantech, jakamist...

Prosessioikeus Frände ym.

  Kuva Margit Mannila Alma Talentin julkaisema teos Prosessioikeus on edennyt viidenteen painokseen vuonna 2017. Teoksen ovat kirjoittaneet Dan Frände, Dan Helenius, Petra Hietanen-Kunwald, Tuomas Hupli, Risto Koulu, Juha Lappalainen, Heidi Lindfors, Johanna Niemi, Jaakko Rautio, Timo Saranpää, Santtu Turunen, Jyrki Virolainen  ja Mikko Vuorenpää. Ohessa teoksen sisällysluettelo . Tätä teosta kannattaa selailla prosessioikeus -kurssin TLS 4604 lakien ja kurssikirjana olevan Tuula Linnan Prosessioikeus -teoksen rinnalla. Etenkin niiden, jotka mielivät hakevansa jatko-opintoihin oikeustieteelliseen, on hyvä perehtyä laaja-alaisemmin aihepiiriin.  Lähde  Dan Frände, Dan Helenius, Petra Hietanen-Kunwald, Tuomas Hupli, Risto Koulu, Juha Lappalainen, Heidi Lindfors, Johanna Niemi, Jaakko Rautio, Timo Saranpää, Santtu Turunen, Jyrki Virolainen  ja Mikko Vuorenpää. (2017). Prosessioikeus. Alma Talent. Helsinki.  Sisällys Esipuhe viidenteen...