Kuvat Margit Mannila
Tässä kirjoituksessa tiivistän materiaalia Wikbergin (2011) teoksen toisen kappaleen otsikon mukaisesti. Kirjoittaja otsikoi luvun: Kilpailuoikeus Euroopan unionissa ja sen jäsenvaltioissa.
Olen etsinyt materiaaliin muutamia linkkejä, joiden avulla opiskelijalla on hyvä mahdollisuus tutustua tämän aihealueen keskeisiin tahoihin ja asiakirjoihin.
Olen etsinyt materiaaliin muutamia linkkejä, joiden avulla opiskelijalla on hyvä mahdollisuus tutustua tämän aihealueen keskeisiin tahoihin ja asiakirjoihin.
Kilpailupolitiikka voidaan määritellä lainsäädännön ja eri poliitikkojen kokoelmaksi, jolla varmistetaan, että kilpailua markkinoilla ei ole rajoitettu yhteiskunnalle haitallisella tavalla. Kilpailupolitiikan keskeinen päämäärä liittyy taloudellisen hyvinvoinnin kasvattamiseen. Euroopan unionin kilpailupolitiikan tavoitteet voidaan tiivistää kolmeen kohtaan:
- edistää yrittäjyyttä ja tehokkuutta
- kasvattaa kuluttajan valinnanvaraa
- auttaa alentamaan hintoja ja parantamaan laatua. (Wikberg 2011, 83.)
Kilpailun myönteisenä vaikutuksena voitaneen pitää että hinnat alenevat, yleensä yritykset pyrkivät myös parantamaan tuotteensa tai tarjoamansa palvelun laatua. Tuotedifferointi kasvattaa valikoimaa ja pärjääminen omalla alueella auttaa menestymään myös kansainvälisillä markkinoilla. Wikberg (2011, 84-85) painottaa hinnan merkitystä tuotteiden valintaperusteena. Ymmärtääkseni se on kuitenkin varsin ohut, jos se on ainoa kilpailuperuste. Yritystoiminnan tulee olla pitkällä tähtäimellä kannattavaa ja jos asiakkaan ainut ostoperuste (määräävä tuotteen valintaperuste) on halpa hinta voinee esittää kysymyksen, siirtyykö asiakas välittömästi käyttämään toisen yrityksen palveluja, jos hän saa sen halvemmalla ja se ei juurikaan poikkea meidän tarjoamastamme? Tämä on kysymys, jota jokainen yrittäjä joutuu pohtimaan.
Euroopan komissio valvoo kilpailupolitiikan mukaisesti
- Yritystenvälistä kilpailua rajoittavia sopimuksia (kartelleja, ks. Hinnoittelun säätely 16.8.2018) ja muita epäterveitä järjestelyjä, joissa yritykset sopivat välttävänsä kilpailua toistensa kanssa ja yrittävät luoda omat sääntönsä.
- Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä - tapauksia, joisas määrävässä markkina-asemassa olevat yritykset yrittävät työntää kilpailevia yrityksiä pois markkinoilta
- Yrityskeskittymiä ja muita mahdollisia sopimuksia, joissa yritykset tekevät yhteistyötä pitkä- tai lyhytaikaisesti. Sopimukset ovat laillisia, jos ne laajentavat markkinoita ja hyödyttävät kuluttajia.
- Pyrkimyksiä avata markkinoita kilpailulle (kaupan vapauttamista) esimerkkinä kuljetuksen, energian, postipalvelujen ja televiestinnän alalla. Nämä ovat perinteisesti olleet valtiollisia monopoleja.=> Ei kohtuuttomia etuja muutostilanteessa.
- Yrityksille annettavaa rahoitustukea (valtiontukea), jota EU:n jäsenmaat myöntävät. Tuet ovat sallittuja, jos ne eivät haittaa taloutta tai rehellistä ja tehokasta kilpailua EU-maihin sijoittuneiden yritysten välillä.
- Yhteistyötä EU-maiden kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa, jotka ovat myös vastuussa EU:n kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvonnasta. Yhteistyön avulla taataan, että EU:n kilpailulainsäädäntöä sovelletaan samalla tavalla koko EU:ssa. (Wikberg 2011, 86.)
Euroopan unionin kilpailupolitiikkaa voidaan tarkasella myös kilpailuoikeuden tavoitteiden kautta. SEU 3 artiklan 3 kohdan mukaan unioni totetuttaa sisämarkkinat. Se pyrkii kestävään kehitykseen, jonka perustana on tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoitteleva kilpailukykyinen markkinatalous, korkeatasoien ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen. Lisäksi tieteellisen ja teknisen kehityksen edistäminen. (Wikberg 2011, 87-89.)
Kilpailupolitiikan tavoitteet voidaan ryhmitellä
1) markkinoiden avoimmuuteen
2) kilpailullisen markkinarakenteen ylläpitämiseen
3) kilpailun reiluuden ylläpitämiseen (Wikberg 2011, 89-90).
Euroopan unionin kilpailupolitiikan kehitys
Euroopan unionin kilpailupolitiikka 2012. (16.8.2018).
Kilpailuviranomaiset
Kilpailu- ja kuluttajavirasto. (16.8.2018).
Euroopan komissio. (16.8.2018).
- Kilpailun pääosasto. Euroopan unionin kilpailupolitiikka. (16.8.2018).
- Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto. (16.8.2018).
Tuomioistuimet
Markkinaoikeus. (16.8.2018).
Korkein hallinto-oikeus. (16.8.2018).
Euroopan komission ja kansallisen tuomioistuinten välinen yhteistyö.
Euroopan unionin tuomioistuimet (16.8.2018).
- Euroopan unionin tuomioistuin. (16.8.2018).
Kilpailuoikeuden kansainvälinen ulottuvuus ja yhteistyö
Kansainvälisillä sopimuksilla ei ole luotu ylikansallista kilpailunvalvontajärjestelmää. Kilpailuoikeuden kansanväliseen ulottuvuuteen liittyviä osa-alueita
- kansalliset rajat ylittävät kilpailunvastaiset menettelyt
- kilpailuviranomaisten yhteistyöverkostot
- valtioiden väliset sopimukset
- kansainväisten järjestöjen kilpailusääntöjen kehittämis- ja yhdenmukaistamishankkeet
- monenväliset neuvottelut kansainvälisten kilpailusääntöjen aikaansaamiseksi WTO:n piirissä. (Wikberg 2011, 141-142.)
Kilpailuoikeuden kansainvälinen soveltaminen
Kohteliaisuusperiaate (comity) on vakiintunut käsite kansainvälisessä oikeudessa. Periaatteen mukaan valtion on otettava huomioon muiden valtioiden tärkeät edut omaa lainsäädäntöään soveltaessaan. Periaate on kirjattu kilpailuviranomaisia sitoviin yhteistyösopimuksiin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja EU:n välisiin kilpailuviranomaisia koskeviin sopimuksiin on kirjattu positiivisen kohteliaisuuden periaate. (Wikberg 2011, 143-144.)
Kahdenväliset järjestelyt
Euroopan komissio on jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten lisäksi usein yhteydessä EU:n ulkopuolella toimiviin kilpailuviranomaisiin. Myös kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia on tehty. Niissä on sovittu kilpailuviranomaisten yhteistyöstä ja toimivallasta. (Wikberg 2011, 146, 148.)
Euroopan vapaakauppaliitto EFTA. Tieteen termipankki. (16.8.2018).
ETA-sopimus. Finlex. (16.8.2018).
EU-, ETA-, EFTA- ja Shengen-maat. Tulli.fi. (16.8.2018).
EU tulli- ja veroalue. Tulli. (16.8.2018).
Provisions on international relations in EU competition policy (16.8.2018) on asiakirja, johon on koottu EU:kilpailuoikeuden alan yhteistyösopimukset. Katso myös kohdasta EU-Publications, pääset tarkastelemaan myös muita mahdollisia julkaisuja aihealueesta (16.8.2018).
Monenväliset järjestelyt
Euroopan komission kahdenvälistä yhteistyötä on täydennetty aktiivisella osallistumisella kilpailuasioiden käsittelyyn useassa monenvälisessä kansainvälisessä organisaatiosta. Yhteistyön pääpaino on kilpailun edistämisessä. (Wikberg 2011, 151.) Ohessa linkkejä näiden järjestöjen sivustoille.
OECD (16.8.2018).
- Twitter https://twitter.com/oecd (16.8.2018).
WTO (16.8.2018).
- Twitter https://twitter.com/wtuteacher?lang=fi (16.8.2018).
Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi (UN-CTAD). (16.8.2018).
- Twitter https://twitter.com/unctad?lang=fi (16.8.2018).
International Competition Network, ICN (16.8.2018).
International Competition Policy Advisory Committee lakkautettiin virallisesti vuona 2000. Loppuraportti löytyy tästä linkistä. (16.8.2018).
Wikberg (2011, 153) toteaa, että yritysjärjestelyt, taloudellisten muutosten nopeus sekä säänneltyjen markkinoiden erityispiirteet yhdistettynä Euroopan unionin integraatiokehitykseen korostavat tapausten käsittelemisessä yhteistyön tarvetta ja kansainvälisen tason huomioon ottamista.
=> Ympäristö ja kestävä kehitys ovat asioita, jotka tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Tämä ei voi ymmärtääkseni olla vaikuttamatta omalta osaltaan myös kansainväliseen kauppaan.Ympäristökysymykset on viimeistään nyt otettava vakavasti ja huomioon myös yritystoimintaan liittyvässä lainsäädännössä.
Lähteet ja lukemisto
Mannila, Margit (2015). Hinnoittelun säätely. Perheyrittäjyys. (16.8.2018).
Mannila, Margit. (2018). Kiertotalous. Perheyrittäjyys. (16.8.2018).
Wikberg, Olli. (2011). Johdatus kilpailuoikeuteen. Talentum. Helsinki.
Edit
16.8.2018 (340)
15.8.2018 (30)
Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.
Comments