Perheyrittäjyys - Family Business

Alkuperäinen teksti julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 6.5.2021 Tekijyys yhteiskirjoittamisessa TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050629024 Akateemisessa maailmassa tutkimuksen tulokset tuodaan julki kirjoittamalla ne tutkimusraporteiksi. Usein tutkimusta tekee ja tutkimusraporttia kirjoittaa useampi henkilö ja siksi tekijyydestä ja tutkimukseen liittyvistä vastuista olisi tärkeä sopia jo heti tutkimusta aloitettaessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan vuonna 2019 julkaisema ohjeistus Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen (myöhemmin Tekijyys 2019) on laadittu juuri tällaisiin tilanteisiin. Julkaisuilla on vahva rooli tutkijan meritoitumisessa (Tekijyys 2019, 7). Meritoituminen osoitetaan julkaisuilla ja niiden määrä on usein ratkaiseva tekijä virantäytössä. Siksi myös kiistoja tekijyydestä syntyy suhteellisen helposti. Käytännössä nimi kirjoittajaluettelo...

  Alkuperäinen teksti on julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 19.5.2021. Ajatuksia johtamisen perusteista TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021051930635 Johtamisen kipupisteet näyttävät pysyvän vuodesta toiseen varsin samanlaisina. Esimerkiksi professori Anna-Maija Lämsä (2009) nosti esiin virkaanastujaispuheessaan. työyhteisön luottamuksen puutteeseen liittyviä sudenkuoppia. Tuolloin hän nosti listalleen kuusi keskeistä asiaa, jotka olivat:  epävarmuus ihmisten välisen kovan kilpailun suosiminen hyvin yksityiskohtainen seuranta ja arviointi työkuormituksen epätasaisuus suosikkijärjestelmä epäoikeudenmukainen johtajuus. Näyttää siltä, että nämä tekijät ovat edelleen hyvin keskeisessä roolissa johtamiskeskustelussa. Johtajalla on käytännössä varsin suuri vastuu, sillä hänen toimintatapansa on keskeinen tekijä, joka saa aikaan joko luottamusta tai epäluottamus...

  Aluperäinen kirjoitus on julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 3.5.2021.   Näkökulmia Kuinka sytyttää roihu? Kehittämispäivä 28.4.2021 taisi saada kytevät roihut liikkeelle. Erilaista oli, että nyt kevytkolaan tungettiin oikein kunnolla Mentos-pastilli ja tunnetustihan reaktio on kuohunta (Kevytkola ja Mentos-purkaus). Kolajuoma pakenee ahtaasta pullosta väljemmille vesille ja sitä on mahdotonta saada enää pulloon takaisin. Sama ilmiö tapahtuu etikalla ja soodalla. Meistä useimmat lienevät tällaisia pommeja lapsena tehneet. Ainakin itse olin kovinkin aktiivinen alakouluikäisenä. Parhaita panoksia olivat filmirullien muoviset kotelot, joissa oli tiivis kansi. TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050328413 Voidaanko roihua tuoda ulkoapäin, jos jotakin ei kyde jo valmiiksi sisällä? Kenen sitä pitäisi tuoda juuri sinun tai minun elämääni? Kenen pitäisi saa...

  Alkuperäinen kirjoitus julkaistu Energiaa-verkkolehdessä 8.4.2021.   Pelillisyys oppimisen tukena opetuksessa   Näkökulmia Pelillisyys oppimisen tukena opetuksessa Pelillistäminen on ollut kiinteä osa markkinointia ja ihmisten ostokäyttäytymisen ohjailua jo aiemmin, kun sana on vakiintunut käytäntöön siinä merkityksessä, mitä sillä tänään tarkoitetaan. Yritykset ovat tarjonneet erilaisia kanta-asiakasohjelmia, joissa etuuksien määrä, kanta-asiakaskortin väri tai joku muu tekijä on muuttunut sen mukaan, kun ostosten määrä on kasvanut. Kun COVID-19 pakotti koko maailman polvilleen, opetusalalla jouduttiin siirtymää nopeasti verkko-opetukseen ja varsin pian huomattiin, että verkossa kaikki ei ihan toimikaan samalla tavalla, mitä perinteisessä luokkaympäristössä. Osallistamisen apukeinoina voi hyödyntää pelillistämistä ja toisaalta pelillisten oppimismenetelmien avulla saattaa olla helpompi oppia uusia asioita. TEKSTI | Margit Mannila ...

Alkuperäinen teksti julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 31.3.2021 Tutkimus tiedon välittämisenä Tämä teksti pohjautuu Juri Mykkäsen (2006) kirjoitukseen Tieteellinen kirjoittaminen. Helsingin yliopisto. TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103319075 Tarkastelen aivan aluksi kuviota, jossa on esitelty hypoteettis-deduktiivinen tutkimus ja sen kulku. Kuvio tekee näkyväksi tutkimuksen kulun. Alkuperäinen kuvio on Uusitalon (1995) teoksesta. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimus Kuvio 1. Hypoteettis-deduktiivinen tutkimusasetelma Uusitalon mukaan (Hannu Uusitalo, 1995) . Mykkänen (2006) tiivistää tutkimustyön kolmeen kohtaan. Tutkimustyötä on: Kun luetaan tiedeyhteisön aikaisempia tuotoksia, kommunikoidaan tiedeyhteisön kanssa ja lisätään omaa tietoa. Kun ajatellaan, jäsennetään mielessä olevaa tietoa, yhdistetään asioita, saadaan uusia ideoita ...

  Alkuperäinen teksti julkaistu Energiaa -verkkolehdessä 26.3.2021 Kuka johtaa kissaorganisaatiota? Asiantuntijaorganisaation johtamisessa ovat omat haasteensa. Mikko Setälä (2012) viittaa Kissajohtaminen blogissaan Peter Druckeriin, joka on Setälän mukaan verrannut asiantuntijoiden johtamista vaikeudeltaan kissojen paimentamiseen. Kysymys tietenkin kuuluu, että voiko kissoja paimentaa ja kannattaako sitä edes lähtökohtaisesti yrittää? TEKSTI | Margit Mannila Artikkelin pysyvä osoite http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103268524 Tarinoita, ja varsinkin eläintarinoita, on perinteisesti käytetty hyväksi, kun on yritetty havainnollistaa ihmisen käyttäytymisen ominaispiirteitä. Tämä on tuttua niin saduista kuin kaunokirjallisista teoksista. Yksi yrityskontekstiin sijoittuvista tunnetuimmista teoksista on nimeltään Riikinkukko pingviininen maassa: oudot linnut yritysmaailmassa. Teoksen kirjoittajak...