Skip to main content

Henkilötietolaki ja tekijänoikeus (sekalaisia linkkejä)

Henkilötietolaki 22.4.1999/523, Finlex.

J. Korpelan helppotajuinen selitys henkilötietojen luovuttamisesta
Lain henki on, että

Pääsääntönä on, että henkilörekisterissä olevia tietoja saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, joka on määritelty ennen tietojen keräämistä. Tähän on joukko poikkeuksia kuten tilastollinen käyttö rekisterinpitäjän tutkimus- ja suunnittelutoiminnassa.

Rekisterinpitäjällä ei yleensä ole velvollisuutta luovuttaa rekisterissä olevia tietoja, vaan rekisterinpitäjä voi itse päättää luovuttamisesta ja sille asetettavista ehdoista (esim. vaadittavasta maksusta). Toisaalta tätä vapautta rajoittavat eräät henkilötietolain säädökset luovuttamisesta.

Tietojen luovuttamisesta, siis esimerkiksi henkilörekisterin tai sen osan kopioinnista toisen organisaation käyttöön, oli vanhassa henkilörekisterilaissa erillisiä säädöksiä. Nykyisessä laissa luovuttamista tarkastellaan yhtenä henkilötietojen käsittelemisen muotona. Sitä siis koskevat henkilötietojen käsittelyn yleiset edellytykset, jotka käytännössä rajoittavat luovuttamista melkoisesti. Tosin on olemassa erillisiä säädöksiä esimerkiksi tietojen luovuttamisesta puhtaasti tilastollisiin tarkoituksiin, sukututkimukseen ym. (Lähde: Korpelan kirjoitus)

Rekisterin pitäjällä on velvollisuus suojata tietoja.

Sillä, joka käsittelee henkilötietoja, on velvollisuus suojata tiedot niin, että niihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on siihen oikeus. Tästä on henkilötietolaissa erillinen luku, 7 Tietoturvallisuus ja tietojen säilytys.

Esimerkiksi jos yhdistys pitää jäsenrekisteriään Web-sivulla, loukataan tätä periaatetta. (Eri asia on, jos yhdistyksen kaikki jäsenet ovat antaneet asiaan nimenomaisen tietoisen suostumuksensa.) Vaikka sivua ei aktiivisesti mainostettaisi, se on kenen tahansa luettavissa. Vastaavasti on tietokone, joka sisältää henkilörekisterin, pidettävä niin suojattuna, ettei esimerkiksi satunnaisesti paikalle sattuva henkilö pääse tietoihin käsiksi. Suojauksen riittävä taso riippuu tietenkin tilanteesta. (Lähde: Korpelan kirjoitus)

Suomi.fi-sivustolla otsikon Tietosuoja-alla olevia linkkejä.
Henkilötietojen luovuttaminen ja tietosuoja

Tietosuoja ja julkisuus erityisesti opintoihin liittyvää asiaa.

(Ks. myös yhdistystomintaan liittyvä postaus)
Nykyään on ehkä hieman vaikea hahmottaa esim. kirjesalaisuutta. Tietotekniikka on tuonut mukanaan paljon hyvää, jos sitten huonoakin. Taitaa kuitenkin olla niin, että kakilla asioilla on kääntöpuolensa.
Kirjesalaisuus koskee kuitenkin myös sähköpostia. Sähköpostin käyttöön liittyviä etikettejä on laadittu erilaisissa organisaatioissa. Esim 2, Myös laki24-sivustoon kannattaa tutustua.
Esimerkki kantelusta, jonka lopussa todetaan: "Edellä olevaan viitaten näyttää siltä, että Teknillisen korkeakoulun tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkon käytön säännöt ovat hallitusmuodon 8 §:n 2 momentin vastaiset siltä osin kuin ne antavat tietokonejärjestelmien ylläpitohenkilökunnalle luvan lukea sähköpostin luottamuksellista tietoa. Kuten myös tietosuojavaltuutetun selvityksessä todetaan luottamuksellisen viestin suojaa koskeva lainsäädäntö ei ole nykyisellään riittävä. Mikäli tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkon toimintakykyisenä pitämisen kannalta on välttämätöntä rajoittaa luottamuksellisen viestin loukkaamattomuuden periaatetta, tulisi siitä hallitusmuodon säännökset ja riittävät oikeusturvajärjestelyt huomioon ottaen säätää erikseen lailla."

Esimerkki luvasta käyttää henkilörekisterin tietoja tutkimuskäytössä. Lupamääräykset tällaisissa tapaukissa ovat yleensä tiukat.

LUPAMÄÄRÄYS

Oikeusrekisterikeskukselta saatavat henkilötiedot saadaan säilyttää muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa, enintään sen ajan, kuin on tarpeen hakemuksessa tarkoitetun tutkimuksen toteuttamista varten. Hakijan on toteutettava riittävät suojatoimet, jotta hakemuksessa tarkoitettujen tietojen joutuminen ulkopuolisten käsiin voidaan estää.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Laki Turun yliopistosta 1 §
Henkilörekisterilaki 5 § 1 mom
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 6 § 2 mom 3-kohta
Henkilörekisterilaki 20 §
Henkilörekisterilaki 37 §
Henkilörekisteriasetus 1 §
Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 18 a §
Laki yleisten asiakirjain julkisuudesta 20 § 2 mom



Valokuvan ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta





Tekijänoikeudesta ja tekijän oikeuteen liittyvää materiaalia. Tekijänoikeus sisältyy osana ns. immateriaalioikeuteen. (Korpelan sivut) (Ks. myös Laki 24.fi ja wikipedia )

Jukka Korpelan sivut tekijänoikeudesta, (tätä sivua ei tekijän mukaan enää päivitetä)
Tekijänoikeus

Tieteellisissä julkaisuissa lähteisiin viittaamisen merkitys korostuu.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404

Tutkimusetiikka ja siihen liittyvää kirjallisuutta. (JYU)

Keskustelua uudesta tekijänoikeuslaista ja Mediaviikossa ollut Jyrki J.J. Kasvin artikkeli aiheesta.

Kirjasilta

Kreoidi käsittelee jonkin verran aihetta kirjaston näkökulmasta.

Mitä laki muutti? (Kulttuuriuutiset)

Nimet (J. Korpela)

Opinnäytteet ja tietosuoja

Ks. myös orkideaikkuna

TIEKE-etusivu

TIEKE-sivustolla on vanhan lain mukaista tietoa (tilanne 26.7.2006)

Valokuvat ja tekijänoikeus (Kuvasto)

Wikipediassa kerrotaan tekijänoikeudesta näin .

Ja sitaattioikeudesta näin.



Muuta:

Gramex

Kopiosto

Oppimistehtävä (Ks. sivut Tainan arkistot Taina Tuuki)

Laki24


Lausuntopyyntö sitaattioikeuteen.

Luennot Marja-Leena Mansala (vuonna 2004)

TKVK.org

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...