Skip to main content

Matti Vanhasesta Perheyritysten liiton uusi puheenjohtaja

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Bernerin mukaan aloite  tuli Vanhaselta.
Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Bernerin mukaan aloite tuli Vanhaselta. (Kuva: Kari Laakso. Kuvan lähde Iltalehti.)

Perheyritysten liiton uudeksi johtajaksi valittiin, tehtävän aiemmin keväällä jättäneen Petra Thorénin tilalle, Matti Vanhanen. Vanhasella on kiistatta juuri sellaisia yhteiskunallisia kontakteja joita Perheyrityslten iitto tarvitsee asiansa edistämiseen. Valinta on todella maino. Ainut mutta , jos ulkopuolinen epäily sallitaan tässä yhteydessä, asiassa lienee se, ovatko saappaat liian ahtaat laajoja kokonaisuuksia hoitamaan tottuneelle Vanhaselle.


Anne Brenner totesi puheessaan Perheyritystapahtumassa Finlandia-talolla kuluneena keväänä:

– Suomen on uskallettava uudistaa rakenteita. Suunnan tulee olla myös kohti uusteollistumista, johon kytketään vahvasti
mukaan palvelualat ja nopean kasvun osaamisalueet.
Ilman teollista tuotantoa emme pysty ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Perheyritysten liiton puheenjohtaja
Anne Berner maalasi Perheyritystapahtuman
avauspuheessaan suurella pensselillä.
Uskalluksen lisäksi hän peräänkuulutti vahvaa
johtajuutta ja luottamusta sekä ”uskoa, toivoa ja rakkautta”.

Tunteet, historia, identiteetti, kansainvälistyminen,
osaaminen ja viestikapula olivat seitsemännen Perheyritystapahtuman
avainsanoja. – Yrittäjyydessä on kyse intohimosta
ja luovuudesta, uskosta omaan osaamiseen, menestymisen toivosta ja
rakkaudesta työhön. Näiden taustalla on kuitenkin oltava luottamus. Omistajan ja yrittäjän on luotettava yhteiskuntaan,
sen rakenteisiin ja lupauksiin.

Lue enemmän tapahtumasta ja muista perheyrittäjyyteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista Perheyritysten liiton lehdestä, Perheyrittäjyys. (PDF)

Comments

Popular posts from this blog

Opinnäytetyön työsuunnitelma

Opinnäytetyön työsuunnitelman kappaleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeen mukaan. 1. Työn tausta - Tilanne yrityksessä/organisaatiossa - Tilanne markkinoilla/toimintaympäristössä yms. - Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat 2. Työn tavoitteet - Johdetaan työn taustasta - Työn päätarkoitus - Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) - Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä/miten - Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle - Viittaus tarvittaessa mahdoolisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 3. Työn teoreettinen tausta (viitekehys) - Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet 4. Toimenpidesuunnitelma - Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä - Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät - Mikäli työ vaatii tutkimuksen/tutkimusten tekemistä - Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä - keneltä - miten (konkrettisesti...

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...