Lähettäisin paljon mieluummin taisteluun armeijan jäniksiä, joita johtaa leijona, kuin armeijan leijonia, joita johtaa jänis. - Napoleon
Sana projekti on latinaa (projectum), ja se tarkoittaa hanketta, ehdotusta tai suunnitelmaa. Projekti määritellään ennalta suunnitelluksi hankkeeksi päämäärän saavuttamiseksi. Projektilla on tarkka alkamis- ja päättymisajankohta. Lisäksi projektilla on budjetti. Yleensä rakennushankkeet toteutetaan projektimaisesti samoin kuin suuret hankintaprosessit esim. yritysten tietotekniikkaan liittyvät hankinnat.
Projekti on mainio työkalu myös pienemmissä ja henkilökohtaisissa kehittymistehtävissä. Esimerkiksi opiskeluun voi suhtautua kuin projektiin ja sitä se käytännössä onkin. Aikataulujen ja henkisten voimavarojen kanavointia siten, että saadaan ns. paperit ulos.
"PROJEKTI on sarja ainutlaatuisia, monimutkaisia ja toisiinsa kytkeytyviä toimintoja, joilla on yksi tavoite tai päämäärä ja jotka pitää toteuttaa määrätyssä ajassa, määrätyllä budjetilla ja määrättyjen spesifikaatioiden mukaan." - Projektin määritelmä (Project Management Body Of Knowledge eli PMBOK 1996, Ks. myös tästä Helsingin yliopiston sivustolta) Projekti ei ole ohjelma. Ohjelma on kokoelma projekteja, joilla on yhteinen (abstrakti) tavoite. Ohjelmaan kuuluvilla yksittäisillä projekteilla on kullakin oma tavoitteensa. (Helsingin yliopisto: Mikä on projekti?) PBS
Projekti ei ole prosessi
Prosessi eli toiminto on toistuva - projekti on ainutlaatuinen, ainutkertainen.
Projekti on ajallisesti rajallinen.
Projekti on lähestymistavaltaan vallankumouksellinen siinä missä prosessin suoritus optimoituu evolutionaarisen muutoksen myötä.
Projektissa muutos tapahtuu kertaheitolla ja prosessissa pikkuhiljaa.
Projekti on kokonaisuutena epätasapainoisempi prosessiin nähden.
Projektin tavoitteet ovat epätasapainoisempia.
Projekteissa vetävänä voimana on nyky- ja toivetilanteen välinen ristiriita.
Prosesseissa on status quon ylläpitäminen. (Tähän sorrutaan useimmissa projekteissa.)
Projektien resurssit ovat kasassa ainoastaan projektin ajan.
Toiminnan resurssit pyritään ylläpitämään pysyvinä ja jatkuvasti käytettävinä.
Projekteissa työntekijöiden on määriteltävä toimenkuvansa tavoitteiden perusteella.
Toiminnoissa työntekijät voivat pitäytyä kehittämissään rooleissa.
Projektissa on pystyttävä vastaamaan uusiin, ennen kokemattomiin tilanteisiin.
Projektissa tärkeintä on toimiva lopputulos eikä miten se saadaan aikaan.
Projekteissa tehtävän ainutlaatuisuus pitää sisällään epävarmuutta projektin tavoitteiden saavuttamisen suhteen.
Projekteissa on hallittava riskejä ja epävarmuutta.
Toiminnoissa ratkaisut ongelmatilanteissa tehdään kertyneen kokemuksen perusteella ja lopputuloksesta on suurempi varmuus. (Lähde: Helsingin yliopisto, Mikä on projekti?)
Projektin suunnitteluvaiheessa tehdään eniten kriittisiä päätöksiä, joten suunnittelun merkitystä ei kannata aliarvioida. Suunnittele, suunnittele, suunnittele.
Miksi projektimylly lakkaa pyörimästä? Tähän on esitetty yhdeksän syytä:
- epäselvä projektin tavoitteiden tai laajuuden määrittely
- puuttuva tai epätäydellinen projektin seuranta ja kontrolli
- asiakkaan mukanaolon puuttuminen
- yritysjohdon tuen puuttuminen
- riittämätön tai sopimaton projektin johto
- riittämätön kommunikaatio
- huonot suunnitelmat tai arviot
- kyvyttömyys ymmärtää projektin koko monimuotoisuutta
- riittämätön kokemus
(Lähde/Source: Stanford.edu)
Projektista on kirjoitettu mm. seuraavasti:
How to plan a Project
Product Breakdown Structure
(List of Project Management Topics)
Projektijohtajan 7 kuolemansyntiä
Lisää viisauden sanoja, nöyryys
Mitä it-projekti opettaa?
Mikä on projekti?
Ohjelmistoprojektin johtaminen
Projektipäällikkö oppivassa organisaatiossa
Projektitoimintaa
Verkkopalvelu tuotantoprojektina
International Journal of Project Management
Roger Atkinson (1999). Project management: cost, time and quality, two best guesses and a phenomenon, its time to accept other success criteria. International Journal of Project Management Volume 17, Issue 6, December 1999, Pages 337-342 (PDF)
Terry Cooke-Davies The “real” success factors on projects. (2002). International Journal of Project Management, Volume 20, Issue 3, April 2002, Pages 185-190 (PDF)
Roberto Evaristo and Paul C van Fenema (1999). A typology of project management: emergence and evolution of new forms. International Journal of Project Management
Volume 17, Issue 5, October 1999, Pages 275-281 (PDF)
C. S. Lim and M. Zain Mohamed (1999). Criteria of project success: an exploratory re-examination. International Journal of Project Management, Volume 17, Issue 4, August 1999, Pages 243-248 (PDF)
Diana White and Joyce Fortune (2002). Current practice in project management — an empirical study.International Journal of Project Management, Volume 20, Issue 1, January 2002, Pages 1-11. (PDF)
T
E. Westerveld (2003). he Project Excellence Model®: linking success criteria and critical success factors. International Journal of Project Management, Volume 21, Issue 6, August 2003, Pages 411-418. (PDF)
Tekesin julkaisuja
Comments