Skip to main content

Työoikeus

Työlainsäädäntö (TEM) Helsingin yliopiston sivustolla sanotaan, että lainsäädännön lisäksi työoikeuden normiperustana ovat työ- ja virkaehtosopimukset sekä yksittäisiä työsuhteita koskevat sopimukset. Työ- ja virkaehtosopimusten perusteista päätetään yleensä kolmikantaisin tulopoliittisin sopimuksin, jolloin niiden yhteydessä sovitaan usein myös kansalaisten toimeentuloturvan ja yhteiskunnallisten palvelujen kehittämisestä. Työoikeuteen kuuluu myös sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yleisiä syrjintäkieltoja koskeva lainsäädäntö. 


Tavoitteet työoikeuden kurssilla on antaa perustiedot palkkatyövoiman käyttötavoista, työoikeuden normijärjestelmästä ja kansallisesta työmarkkinamekanismista. Lisäksi käymme läpi yksilöllisen ja kollektiivisen työoikeuden pääsisältöä.  Oppikirjana on Niklas Bruun & Anders von Koskull. Työoikeuden perusteet. Talentum.

Tässä blogissa on lyhyt postaus työsopimuksesta ja työsopimuksen irtisanomisesta (9/2011) K.s.. myös aiempi postaukseni työoikeudesta.
Kurssin sisältö:
Työoikeuden peruskäsitteet, periaatteelliset oikeudet ja oikeusperiaatteet
Työoikeuden normijärjestelmä & työoikeuden normien soveltamisala
Lyhyt katsaus  työoikeuden ja työelämän historiaa
Mitä indivisuaalinen työoikeus sisältää?
Mitä kollektiivinen työoikeus sisältää?

Suoritustapa: Luennot, tehtävät ja loppukuulustelu


Henkilöstörahastolaki
Laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE)
Laki henkilöstön edustuksesta yrityksen hallinnossa
Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
Laki laivaväen luetteloinnista
Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä
Laki lähetetyistä työntekijöistä
Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta
Laki nuorista työntekijöistä
Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä
Laki työajasta kotimaanliikenteen aluksissa
Laki työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta
Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista
Laki työriitojen sovittelusta
Laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä
Laki yhteistoiminta-asiamiehestä
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
Merityösopimuslaki
Merimiespalvelulaki
Merimiesten vuosilomalaki
Merityöaikalaki
Opintovapaalaki
Työaikalaki
Työehtosopimuslaki
Työsopimuslaki
Vuorotteluvapaalaki
Vuosilomalaki
Yhdenvertaisuuslaki 
 Työlainsäädäntö (TEM)

Työoikeus 

Työoikeus

Työoikeus, Edilex, Lakikirjasto

Työoikeus, työoikeuden luonne, työsuojelu



 Työoikeuden perusteet SEFE

Itä-Suomen yliopisto (PDF)


SÄÄDÖSLUETTELO:
Keskeiset säädökset:
TyösopimusL 26.1.2001/55. Ty 101.
L naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. Si 109.
YhdenvertaisuusL 20.1.2004/21. Ty 111a. (Yhdenvertaisuus)
L työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta 26.1.2001/56.
TyöehtosopimusL 7.6.1946/436. Ty 201.
Valtion virkaehtosopimusL 6.11.1970/664. Ty 202.
Kunnallinen virkaehtosopimusL 6.11.1970/669. Ty 206.
L kunnallisista työehtosopimuksista 6.11.1970/670. Ty 205.
L työtuomioistuimesta 31.7.1974/646. Ty 210.
L työriitojen sovittelusta 27.7.1962/420. Ty 212.
L yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334. Ty 214.
Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa 24.8.1990/725. Ty 215.
HenkilöstörahastoL 15.9.1989/814. Ty 216.
Palkkaturvalaki 866/1998. Ty 134.
TyöaikaL 9.8.1996/605. Ty 301.
VuosilomaL 18.3.2005/162. Ty 317.
Opintovapaalaki 9.3.1979/273. Ty 109.
TyöturvallisuusL 23.8.2002/738. Ty 401.
Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998.Ty 407.
L työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä 21.1.2006/44
L yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759. Ty 111.
L työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 19.5.2004/400. Ty 416.
VahingonkorvausL 31.5.1974/412: 3 luvun 1. 4 luku sekä 7 luvun 1. Si 310.
Työntekijän eläkeL 19.5.2006/395. El 101.
TapaturmavakuutusL 20.8.1948/608. El 201.
TyöttömyysturvaL 30.12.2002/1290. Ty 601.
L julkisesta työvoimapalvelusta 30.12.2002/1295. Ty 605.

Oheissäädökset:
MerimiesL 7.6.1978/423. Ty 121.
Laki lähetetyistä työntekijöistä 9.12.1999/1146. Ty 107.
Valtion virkamiesL 19.8.1994/750. Ty 103.
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 11.4.2003/304. Ty 106a.
L kotitaloustyöntekijäin työsuhteesta 16.12.1977/951. Ty 102.
Laki oppisopimuskoulutuksesta 30.12.1992/1605. Ty 107.
Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä 8.5.1992/417; 1 ja 4 luvut. Si 405.
Valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimus 21.12.1993. Ty 202.
Kunnallinen pääsopimus 13.1.1993. Ty 206.
L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1.7.1988/651. Ty 217.
L yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä 30.3.2007/335.
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383. So 406.
L oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656: 1-8 §. Yr 410.
Laki oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin 
TyöttömyyskassaL 24.8.1984/603. Ra 219.
Laki työmarkkinatuesta 1542/1992. Ty 129.
Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Ty 138.
Neuvoston asetus (ETY) N:o 1612/68 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella. TyEU 201
EU-Lex








Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...