Skip to main content

Hyvän työpaikan tunnusmerkkejä

Hyvän työpaikan tunnusmerkkejä ja haitallisen stressin oireita käsiteltiin mm. Helsingin Uutisissa Heli Koivunimen kirjoittamassa artikkelissa, joka oli otsikoitu: Töistään uupunut pitää taitavasti kulissia yllä. Vakuutusyhtiö Varma on julkaissut verkossa oppaan nimeltä Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen (PDF),

Hyvän työpaikan tunnusmerkkejä ovat 
  • työn mielekkyys
  • oman työn merkityksen hahmottaminen
  • työn kehittävyys
  • selkeä työnkuva
  • kohtuullinen työmäärä
  • hyvä tiedonkulku
  • vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön
  • vuorovaikutus
  • palautteen saaminen
  • arvostus
  • itsemääräämismahdollisuus
  • tukikanavien löytyminen tarvittaessa

Haitallisen stressin oireita ovat
  • kireys, jännittyneisyys ja lyhytpinnaisuus
  • unihäiriöt
  • oman terveyden ja harrastusten laiminlyönti
  • liikunnan väheneminen
  • lisääntynyt alkoholinkäyttö
  • mielialamuutokset ja näköalattomuus
  • motivaation puute

Tunnista työuupumuksen oireet
  • voimakasasteinen väsymys
  • kyyniseksi muuttunut asenne työhön
  • heikentynyt ammatillinen itsetunto
 Tunnistatko näitä piirteitä itsessäsi – jos, on aika pysähtyä
  • En kykene tuntemaan aitoa läheisyyttä kanssaihmisiini.
  • Jokin asia on muuttunut elämässäni äärimmäisen tärkeäksi — lähes pakkomielteeksi.
  • Haluan hinnalla millä hyvänsä pitää kiinni mielipiteestäni.
  • En salli itselleni epäonnistumisia.
  • Kyllästyn aikaisempaa helpommin ja tunnen tehtäväni yksitoikkoisiksi.
  • Tavoittelen jatkuvasti suorittamisesta seuraavaa rajua jännitystä.
  • Otan itseni vakavammin kuin aikaisemmin.
  • Minun on vaikea nauraa itselleni.
  • Haavoitun, jos muut laskevat minusta leikkiä.
  • Tunnen epäonnistuvani ihmisenä, kun koen takaiskun työssäni.
Lähde: Mielenterveysseura

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...