Opinnäytetyön ohjaaminen on kestoaihe
Opinnäytetyöstä on kirjoitettu paljon. Prosessi on tutkittu eri näkökulmista. Etenkin opiskelijan. Mutta myös ohjaajalle opinnäytetyö on haastava ja hikinen työ. Etenkin, jos opiskelija on sitä sorttia, joka luulee, että elämän suklaarasiassa olevat herkut ovat juuri sellaisia, mitä hän haluaa niiden olevan.
Opinnäytetyötä on ohjaajan roolista määritelty mm. näin: Ohjaajan työn yksi keskeinen ulottuvuus on järjestää seminaaritilanne rituaaleineen. Seminaarinosallistujat saavat ja joutuvat ottamaan vastuuta kommentoinnista. Kun seminaarityöskentely jatkuu lukukaudesta toiseen ja samat opiskelijat osallistuvat työskentelyyn ensin kuuntelijoina, sitten omien ideoidensa ja lähtökohtiensa esittelijöinä ja tämän jälkeen varsinaisen prosessin eteenpäin viejinä, kasvavat yksilöt vastuuseen. Muutamankin keskustelun kuuleminen seminaarissa valmistaa siihen, että itse ja oma työ on jossain vaiheessa samalla tavalla käsiteltävänä. - Mika Alavaikko (Aikuskasvatus 3/2009)
Opinnäytetyöstä on kirjoitettu paljon. Prosessi on tutkittu eri näkökulmista. Etenkin opiskelijan. Mutta myös ohjaajalle opinnäytetyö on haastava ja hikinen työ. Etenkin, jos opiskelija on sitä sorttia, joka luulee, että elämän suklaarasiassa olevat herkut ovat juuri sellaisia, mitä hän haluaa niiden olevan.
Opinnäytetyötä on ohjaajan roolista määritelty mm. näin: Ohjaajan työn yksi keskeinen ulottuvuus on järjestää seminaaritilanne rituaaleineen. Seminaarinosallistujat saavat ja joutuvat ottamaan vastuuta kommentoinnista. Kun seminaarityöskentely jatkuu lukukaudesta toiseen ja samat opiskelijat osallistuvat työskentelyyn ensin kuuntelijoina, sitten omien ideoidensa ja lähtökohtiensa esittelijöinä ja tämän jälkeen varsinaisen prosessin eteenpäin viejinä, kasvavat yksilöt vastuuseen. Muutamankin keskustelun kuuleminen seminaarissa valmistaa siihen, että itse ja oma työ on jossain vaiheessa samalla tavalla käsiteltävänä. - Mika Alavaikko (Aikuskasvatus 3/2009)
Opinnäytetyö oppijan henkilökohtaisena prosessina
Opinnäytetyön tekeminen on ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla opiskelijan henkilökohtainen prosessi, jossa hänellä on mahdollisuus näyttää kyvykkyytensä toisaalta potentiaaliselle työnantajalle ja toisaalta tieteellisesti. Etenkin ammattikorkeakouluissa lähtökohtana on käytännönläheisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että opinnäytetyö on projekti, jossa tutkimusaihe palvelee työelämän tarpeita kun taas yliopistolla keskitytään enemmän tutkimuksen kohteena olevien ilmöiden teoreettiseen tarkasteluun.
Rauni Leinonen kirjoittaa Maisa Toljamon ja Aino Vuorijärjen vuonna 2007 toimittamassa teoksessa mm. seuraavasti: "Gustad (1953, 5–2) määrittelee, että ohjaus on oppimiseen suuntautunut prosessi, jossa ammattitaitoinen ohjaaja auttaa pelkistetyssä ympäristössä ohjattavaa tämän tarpeiden mukaisilla menetelmillä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee itsensä aikaisempaa paremmin sekä käyttää tietoa asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Krumboltz ja Thoresen (1976) määrittelevät ohjauksen prosessiksi, jonka tavoitteena on auttaa yksilöä oppimaan, kuinka ratkaista tietyt ihmisten väliset emotionaaliset ja päätöksentekoon liittyvät ongelmat. Gladding (1996, 6–8) luonnehtii ohjausta ihmisten auttamiseksi, joka on lyhytkestoinen, ihmisten välinen, teoriapohjainen prosessi, jossa psyykkisesti terveitä ihmisiä autetaan ratkomaan kehityksellisiä ja tilannesidonnaisia ongelmia." (Leinonen 2007, 44.)
Ja jatkaa "Patterson (1971) korostaa ohjauksessa erityisesti ohjattavan itsenäisyyttä ja valinnanvapautta sekä luottamusta hänen kykyihinsä ongelmien ratkaisemisessa ja itselle sopivien valintojen tekemisessä. Toisin sanoen opiskelija asettaa itselleen kysymyksiä ja yrittää itse myös vastata asettamiinsa kysymyksiin. Tärkeintä on opiskelijan halu oppia. Oppiminen liittyy ongelmanratkaisutaitoihin uusissa asioissa. Omien ratkaisujen perustelut ovat tärkeitä, ja siksi ohjauksessa tuetaan opiskelijan ratkaisuja. Ohjaaja ja opiskelija pyrkivät yhdessä saavuttamaan reflektoivan dialogin avulla ennakolta asetetun tavoitteen. Ohjaajan tehtävä ei ole auttaa opiskelijaa tekemään viisaita päätöksiä, vaan auttaa häntä tekemään päätöksiä viisaasti. Ohjausprosessia luonnehtivat tavoitteet pitävät ohjausta oppimisprosessina, jonka aikana ohjattavassa tapahtuu persoonallisuuden kehitystä. Ohjauksen tavoitteena on ohjattavan persoonallisuuden kehityksen edistäminen siten, että hänestä tulisi ”jotain enemmän” kuin ”jotain erilaista”. (Burks & Stefflre 1979.) Ohjauksen avulla autetaan opiskelijaa saavuttamaan oppimiselleen asettamansa tavoitteet. Ohjausprosessi on siten tarkoitettu opiskelijan avuksi tämän persoonallisessa, ammatillisessa ja oppimistaitojen kehityksessä. Ohjausta pidetään tällöin ohjattavan tukemisena. " (Leinonen 2007, 45.)
Prosessin piilo-opetussuunnitelmaan siis kuuluu se, että opiskelija tutustuu itseensä ja kykenee tekemään itsenäisen tiedonhankintaprosessin ja laatimaan siitä kirjallisen, määrämuotoisen, raportin.
Jotta opiskelija kykenee tajuamaan, mistä opinnäytetyössä on kyse, hänen tulee perehtyä riittävästi mm. metodikirjallisuuteen ja selailla aiempia tutkimuksia. Eli kuten Leinonen (2007, 45) tiivistää tekstissään: Ohjaajan tehtävä ei ole auttaa opiskelijaa tekemään viisaita päätöksiä, vaan auttaa häntä tekemään päätöksiä viisaasti. Tämä on asia, joka saa yleensä ohjaajan ja ohjattavan sukset helposti ristiin. Ratkaisu siihen ei ole haukkua ohjaaja ymmärtämättömäksi ja huonoksi, vaan silloin pitäisi lapsukaisen mennä katsomaan itseään syvälle silmiin peilin kautta ja miettiä, että mitä minä en ole vielä ymmärtänyt. Sillä elävässä elämässä, ohjaanjan ohjausyrityksistä huolimatta, kaikkitietävä nuori sanoo tutkivansa peltoa, mutta kirjoittaa pellon aidasta ja aidan ulkopuolella olevasta asiasta ja raivoaa, kun arvosanaksi ei tule kuin 1.
Opinnäytetyö ei ole opettajan keksimä juttu
Ja jatkaa "Patterson (1971) korostaa ohjauksessa erityisesti ohjattavan itsenäisyyttä ja valinnanvapautta sekä luottamusta hänen kykyihinsä ongelmien ratkaisemisessa ja itselle sopivien valintojen tekemisessä. Toisin sanoen opiskelija asettaa itselleen kysymyksiä ja yrittää itse myös vastata asettamiinsa kysymyksiin. Tärkeintä on opiskelijan halu oppia. Oppiminen liittyy ongelmanratkaisutaitoihin uusissa asioissa. Omien ratkaisujen perustelut ovat tärkeitä, ja siksi ohjauksessa tuetaan opiskelijan ratkaisuja. Ohjaaja ja opiskelija pyrkivät yhdessä saavuttamaan reflektoivan dialogin avulla ennakolta asetetun tavoitteen. Ohjaajan tehtävä ei ole auttaa opiskelijaa tekemään viisaita päätöksiä, vaan auttaa häntä tekemään päätöksiä viisaasti. Ohjausprosessia luonnehtivat tavoitteet pitävät ohjausta oppimisprosessina, jonka aikana ohjattavassa tapahtuu persoonallisuuden kehitystä. Ohjauksen tavoitteena on ohjattavan persoonallisuuden kehityksen edistäminen siten, että hänestä tulisi ”jotain enemmän” kuin ”jotain erilaista”. (Burks & Stefflre 1979.) Ohjauksen avulla autetaan opiskelijaa saavuttamaan oppimiselleen asettamansa tavoitteet. Ohjausprosessi on siten tarkoitettu opiskelijan avuksi tämän persoonallisessa, ammatillisessa ja oppimistaitojen kehityksessä. Ohjausta pidetään tällöin ohjattavan tukemisena. " (Leinonen 2007, 45.)
Prosessin piilo-opetussuunnitelmaan siis kuuluu se, että opiskelija tutustuu itseensä ja kykenee tekemään itsenäisen tiedonhankintaprosessin ja laatimaan siitä kirjallisen, määrämuotoisen, raportin.
Jotta opiskelija kykenee tajuamaan, mistä opinnäytetyössä on kyse, hänen tulee perehtyä riittävästi mm. metodikirjallisuuteen ja selailla aiempia tutkimuksia. Eli kuten Leinonen (2007, 45) tiivistää tekstissään: Ohjaajan tehtävä ei ole auttaa opiskelijaa tekemään viisaita päätöksiä, vaan auttaa häntä tekemään päätöksiä viisaasti. Tämä on asia, joka saa yleensä ohjaajan ja ohjattavan sukset helposti ristiin. Ratkaisu siihen ei ole haukkua ohjaaja ymmärtämättömäksi ja huonoksi, vaan silloin pitäisi lapsukaisen mennä katsomaan itseään syvälle silmiin peilin kautta ja miettiä, että mitä minä en ole vielä ymmärtänyt. Sillä elävässä elämässä, ohjaanjan ohjausyrityksistä huolimatta, kaikkitietävä nuori sanoo tutkivansa peltoa, mutta kirjoittaa pellon aidasta ja aidan ulkopuolella olevasta asiasta ja raivoaa, kun arvosanaksi ei tule kuin 1.
Opinnäytetyö ei ole opettajan keksimä juttu
Opinnäytetyö ei ole opettajien keksimä juttu, jolla hän hallinnoi opiskelijoitaan. Koulutusjärjestelmäämme ohjaavat lait ja asetukset ja ne antavat reunaehdot myös opinnäytetöille.
Laadukas opinnäytetyö, Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyötä koskevia suosituksia on Teemu Rantasen vuonna 2008 toimittama teos. (HAMK). Lähtökohta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja siihen liittyvään opinnäytetyöhönon on määritelty valtioneuvoston asetuksessa
ammattikorkeakouluista (16.6.2005/423, 7 a §, 10 §). Sama koskee myös alempaa ammattikorkeakoulututkintoa. Ohjausprosessi ei siis ole mikään hatusta vedetty juttu, jonka juuri sinun oppilaitoksesi opettajat ovat keksineet kiusatakseen sinua ja hidastaakseen valmistumistasi.
Lain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävät ovat:
- Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
- Ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
- Ammattikorkeakoulu voi antaa ammatillista opettajankoulutusta sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.
- Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Lähde: Digitaalinen ammattikorkeakoulu)
Opinnäytetyön merkitys on ylemmissä
ammattikorkeakoulututkinnoissa keskeisessä roolissa. Siitä kertoo työn laajuus: Se on opintoviikoilla mitattuna kolmasosa koko tutkinnosta (30 op / 90 op) tai jopa
puolet tutkinnon laajuudesta (30 op / 60 op). Tästä syystä opinnäytetyön
ja opinnäytetyöprosessin laadukkuus on ylempien tutkintojen kohdalla
erityisen keskeistä.
Opinnäytetyön hyödynnettävyys työelämässä
Teemu Rantasen tekstissä todetaan, että olennaista on opinnäytetöiden ja
niissä saatujen tulosten hyödynnettävyys työelämässä. Tämä ajatus on punainen lanka AMK opinnäytetöissä etenkin ylemmän AMK-tutkinnon ollessa kysessä. On painotettu, että opinnäytetyön
tulee palvella paitsi yksittäistä tai yritystä/organisaatiota, niin myös
laajemmin alan tai alueen kehittämistä.
Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä omassa työpaikassaan mutta myös sen ulkopuolella. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia. Henkilökohotaisesti näen tämän vähän haasteellisena, sillä ylemmän AMK-tutkinnon pitäisi tasoltaan vastata yliopiston maisteritutkintoa ja tuottaa oikeudet jatko-opintojen suorittamiseen yliopistossa. Tarkoitan nyt siis tilannetta, jossa käytännönläheisyys on ohittanut teoreettisen pohjan rakentamisen. Tässä on opiskelijan näkökulmasta jonkinasteinen ristiriita: hänen akateemiset taitonsa eivät kehity sille tasolle, millä niiden odotetaan olevan, kun hän opiskelee yliopistossa.
Opiskelija voi tehdä opinnäytetyönsä omassa työpaikassaan mutta myös sen ulkopuolella. Opinnäytetyöt voivat olla osa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osa laajoja hankkeita tai tutkimusohjelmia. Henkilökohotaisesti näen tämän vähän haasteellisena, sillä ylemmän AMK-tutkinnon pitäisi tasoltaan vastata yliopiston maisteritutkintoa ja tuottaa oikeudet jatko-opintojen suorittamiseen yliopistossa. Tarkoitan nyt siis tilannetta, jossa käytännönläheisyys on ohittanut teoreettisen pohjan rakentamisen. Tässä on opiskelijan näkökulmasta jonkinasteinen ristiriita: hänen akateemiset taitonsa eivät kehity sille tasolle, millä niiden odotetaan olevan, kun hän opiskelee yliopistossa.
Kaksisuuntainen vastuu
Vastuu on kaksisuuntainen. Ohjauksesta on mm. todettu näin: Kun kyseessä on opinnäytetyö, opiskelijalla on päävastuu oppimisestaan
ja opinnäytetyön tekemisestä ja ohjaajilla päävastuu ohjauksen
järjestämisestä siten, että opiskelija valmistuu ajoissa ja oppii
prosessissa.
Olennaista on, että opiskelija laatii itselleen reallistisen aikataulun ja pitää siitä kiinni, sillä opinnäytetyön tekeminen on tavoitteellista opiskelua, jonka onnistunut
toteutuminen edellyttää sekä opiskelijalta että ohjaajilta ennen kaikkea
motivaatiota, suunnittelua ja yhdessä työskentelyä.
Kyse on prosessista, joka
kestää keskimäärin vuodesta puoleentoista vuoteen. Se edellyttää
molemmilta osapuolista sitoutumista; ohjaajalta sitoutumista ohjaukseen
ja opiskelijalta sitoutumista opinnäytetyön tekemiseen ja oppimiseen. Tiedonhankinta on keskeinen osa prosessia.
Käytännössä, ammattikorkeakoulusta ja sen koulutusalasta riippuen, opinnäytetyön
ohjausprosessiin osallistuvat opiskelija, vertainen (opponentti),
ammattikorkeakoulun opettaja/t, työelämän ohjaaja sekä tarpeen mukaan
esimerkiksi opintotoimiston ja kirjaston henkilökunta.
Kuva Margit Mannila
Ongelmallista on yleensä se, että heti alkuvaiheessa opiskelija laiminlyö kirjallisia töitä.
Ohjaajalta varataan keskusteluaika ja paperilla ei ole vielä ensimmäistäkään riviä tekstiä. Ensimmäinen tapaaminen on usein siksi lähes täysin hyödytön, sillä jos opiskelija ei ole vaivautunut miettiään yhtään edes potentiaalista tulokulmaansa työhönsä (olettaen, että hänellä on aihe selvillä siinä vaiheessa, kun hän tulee ensimmäiseen tapaamiseen) keskustelun pohjaksi, menee varattu keskusteluaika kehän kiertämiseen.
Lisäksi aika monella opiskelijalla tuntuu olevan todella haastavaa tajuta se kylmä tosiasia, että kyse on ainoastaan ja vain hänen omasta henkilökohtaisesta työstään eikä opettajan tehtävänä ole kertoa hänelle kaikkea. Etenkin, jos hän on tavoittelemassa korkeimpia arvosanoja. Yleensä ensimmäisessä tapaamisessa kerron, että arvosanaan 3 ohjaan, mutta siitä eteenpäin on kyse opiskelijan omasta intohimosta ja kyvykkyydestä, kuten edellä olen jo todennut.
Lisäksi aika monella opiskelijalla tuntuu olevan todella haastavaa tajuta se kylmä tosiasia, että kyse on ainoastaan ja vain hänen omasta henkilökohtaisesta työstään eikä opettajan tehtävänä ole kertoa hänelle kaikkea. Etenkin, jos hän on tavoittelemassa korkeimpia arvosanoja. Yleensä ensimmäisessä tapaamisessa kerron, että arvosanaan 3 ohjaan, mutta siitä eteenpäin on kyse opiskelijan omasta intohimosta ja kyvykkyydestä, kuten edellä olen jo todennut.
Opiskelija ymmärrä mitä olet tekemässä
Se, mitä Jyväskylän yliopiston kielten opiskelun sivustolla kirjoitetaan gradusta pätee mielestäni myös AMK opinnäytetyöhön.
Sivuston mukaan opiskelija osaa:
- toteuttaa itsenäisesti laajahkon tutkimusprojektin
- etsiä omalla alalla tärkeitä tutkimusaiheita
- etsiä ja kriittisesti arvioida aikaisempaa tutkimusta
- rajata aiheen ja muotoilla tutkimusongelman tai -kysymyksen
- muotoilla tutkimukselleen teoreettisen viitekehyksen
- laatia tutkimussuunnitelman
- kerätä aineistoa ja analysoida sitä soveltuvilla menetelmillä
- kirjoittaa tutkimusraportin
- esitellä tutkimustaan suullisesti (Lähde: Jyväskylän yliopisto.)
Kajaanin ammattikorkeakoulun sivustolla on pohdittu ohjausta. Sivustolla sanotaan, että ohjaus voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi ja kasvattavaksi kokeneen
henkilön ja aloittelijan väliseksi suhteeksi, jonka tavoitteena on
opiskelijan ammatillinen ja henkilökohtainen kehittyminen. Ohjaus on parhaimmillaan avointa dialogia, rakentavaa ja luovaa
toimintaa. Yksinkertaistettuna opinnäytetyön ohjaus voidaan määritellä siten, että se
on säännöllistä keskustelua opinnäytetyön edistymisestä
henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa ohjaajan ja ohjattavan kanssa. Prosessissa ohjattavan aktiivinen rooli on keskeistä.
Lähteitä
Kopiraitti
Opettajan tekijänoikeus- blogi asiantuntijana Tarmo Toikkanen
Plagiarismi
Tiedonhankinta (SAMK)
Tietosuojavaltuutetun ohje Opinnäytetyöt ja tietosuoja.
Tietosuojavaltuutetun ohja Tietosuoja ja tieteellinen tutkimus henkilötietolain kannalta
Toljamo, M. & Vuorijärvi, A. (toim.) (2007.) Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö kehittämiskohteena. Käytännön kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulu. Kalevaprint Oy. (PDF)
Comments