Skip to main content

Syntipukki-ilmiö

Laulu onnesta 
Kell’ onni on, 
se onnen kätkeköön, 
kell’ aarre on, 
se aarteen peittäköön,
 ja olkoon onnellinen onnestaan 
ja rikas riemustansa yksin vaan. 

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten. 
Kell’ onni on,
 se käyköön korpehen 
ja eläköhön hiljaa, 
hiljaa vaan 
ja hiljaa iloitkohon onnestaan. 
-Eino Leino


Syntipukki halvaannuttaa parhaankin porukan, kirjoitettiin vuoden 2013 Akavalainen verkkolehdessä. Jutussa haasteteltu tutkijatohtori Tiina Nikkola (väitteli aiheesta vuonna 2011 Jyväskylän yliopistossa) kertoo törmänneensä uransa aikana paikallaan junnaaviin ryhmiin, joiden vetäjät ovat valitelleet sitä, että ryhmää on erittäin vaikea johtaa.

Halutaanko tämän päivän syntipukkitarinoilla itse puhdistautua, kysytään TalousSanomissa? Kysymys on aina jollakin tavalla ajankohtainen. Syntipukki-ilmiö pesii helposti myös työyhteisöön. Olemme jokainen henkilökohtaisesti vastuussa siitä, että näin ei pääse käymään.

Syntipukki-ilmiö pesii helposti esim. asiantuntijaorganisaatioihin, sillä siellä on käyttävoimana  tietämys ja äly.  Valitettavan usein juuri tällaisessa työyhteisössä syntyy tilanteita, jossa ryhdytään painamaan muita ihmisiä alas, jotta loistettaisiin itse.

Syntipukki-ilmiön taustavoimana on yleensä kateus. Susanna Lundell (2008) Kateus työyhteisössä -teoksessa pohdiskellaan kateuden syntyvaiheita.
Listä näyttää tällaiselta.
• ihailu
• vertailu: toisella on jotain, mitä itseltä puuttuu
• toisen kuviteltu tai todellinen paremmuus muistuttaa omasta vajavaisuudesta
• tunnemme itsemme mitättömäksi kadehditun rinnalla - uhka itsetunnolle
• ihailu kääntyy kateudeksi
• yksilölliset tekijät
• tilannetekijät (esim. työyhteisö)

Voi tuntua vähän hassulta, että listalla on ihailu. Mutta kun ajattelee tarkemmin, niin näinhän se yleensä lähtee. Alkuvaiheessa jotakin työkaveria ja hänen kyvykkyyttään saatetaan ihailla, sitten jossakin vaiheessa alkaa oman itsetunnon kipukohdat nousta esiin.Varsinkin, jos työyhteisössä on YT-uhka päällä. Johtajan rooli ja avoin tiedonkulku on tässä avainasemassa.

Sanotaan, että pääsääntöisesti ihmiset kahdetivat niitä asioita, joita pitävät tärkeänä. Kateus on meille ihmisille täysin luonnollinen tunne. Hyvä kateus voi  kannustaa kehittämään omia taitoja. Pahimmillaan kateus kuitenkin katkeroittaa ja lisää halua mitätöidä toista ihmistä. (Ks. Työpaikalla kytee kateus.)

Työpaikoilla kateus halvannuttaa yhteisön
Työkaverin paremmuus uhkaa kateellisen omaa asemaa ja itsearvostusta. Käytännössä tämä sekoittaa normaalia yhteistyötä niin, että päivittäiseen työhön kuuluva vuorovaikutus hyytyy ja palautteen antaminen vaikeutuu.

Hallitsematon kateus työyhteisössä estää lopulta tiedon jakamisen ja yhteisöllisen oppimisen. Se on tehokas väline ilmapiirin myrkyttämiseksi ja luovuuden latistamiseksi. Jos tilanteelle ei tehdä mitään, energia hupenee ihmissuhdeongelmien hallintaan. (Ks. Työpaikalla kytee kateus.)

Susanna Lundellin mukaan kateuden taustalla on mm. seuraavanlaisia asioita. Ne voidaan jakaa henkilöön liittyviin ja työhön liittyviin.

Henkilöön liittyvät
•itsetunto-ongelmat
• narsistinen persoonallisuushäiriö
• jatkuva itsen vertailu muihin
• krooninen tyytymättömyys: kyvyttömyys nähdä ja arvostaa hyvää omassa elämässä
• vaikeus käsitellä vastoinkäymisiä ja menetyksiä, katkeroituminen

Suhde työhön
• työn merkitys itsearvostuksen ja tyydytyksen lähteenä ylikorostunut: ihminen mittaa omaa arvoaan ammatillisilla saavutuksillaan
• epärealistisen korkealle asetetut tavoitteet: altistavat jatkuville pettymyksille ja tyytymättömyydelle
• vääristynyt kunnianhimo: tarve olla aina paras, ulkoinen menestyminen tärkeintä
Kateuteen liittyvää ajatusmaailmaa:
•toisen onni ja menestys on itseltä pois
• vaikeus iloita aidosti toisen saavutuksista ja onnesta, vahingonilo
• haluttomuus nähdä hyvää toisessa: kateus vääristää havaintoja ja tulkintoja kadehditusta
• kielteisten tunteiden vellonta: viha, katkeruus, syyllisyys, häpeä
• paha silmä: pahansuopuus, kostonhalu, hyökkäävyys, tuhoavuus
• moraalisesti paheksuttu tunne, koska haluaa tuhota toisen hyvän • kateudesta kumpuavalle vihalle vaikea löytää oikeutusta: kateuden näkeminen itsessä tuskallista, herättää syyllisyyttä ja häpeää
• kateuden projisointi: oman kateuden ja tuhoavuuden näkeminen muissa ihmisissä > epäluuloisuus, kateuden pelko
• kateudenpuuska, jäytävä kateus, tuhoava kateus
• hallitsematon, tuhoava kateus usein huonosti tiedostettua
• hyvä kateus: kasvuun kannustava voima

Ketä sitten kadehdimme kysyy Lundell (2008) ”
Kerjäläinen kadehtii kerjäläistä ja runoilija runoilijaa.” Hesiodos
Kärjistäen siis koemme, että kateuden kohde on jollakin tavalla estänyt tai estää oman onnistumisemme.
• kadehdittu samalla lähtöviivalla itsen kanssa: samaistuminen, eläytyminen toisen onneen
• esim. samanlainen koulutustausta, urakehitysvaihe
• ikä, sukupuoli
• kuviteltu tai todellinen kilpailuasetelma
• sisarukset, ystävät, naapurit, työtoverit, kollegat
Kateus on sitä kipeämpää mitä läheisempi suhde kadehdittuun on.

 Syitä työpaikalla kadehtimiseen ovat mm.
• menestyminen yksityiselämässä
• yksilölliset ominaisuudet: lahjakkuus, luovuus, osaaminen, sosiaaliset taidot, luonteenpiirteet, viehätysvoima • mielenkiintoiset ja haasteelliset työtehtävät
• kouluttautumismahdollisuudet
• hyvät ihmissuhteet, hedelmällinen yhteistyö
• palkka, isompi työhuone, työvälineet ja kalusteet, hienompi kännykkä, työmatkat jne.
• asema

Ammatilliset saavutukset, onnistuminen
• uralla eteneminen
• hyvät asiakassuhteet, arvostus ja tunnustus työyhteisön ulkopuolella
 Ammatillisen menestymisen kriteerit ja symbolit vaihtelevat aloittain ja yksilöittäin.

Keskinäisen kilpailun korostuminen: lisää vertailua, vähentää halua yhteistyöhön ja jakamiseen
• narsistinen kulttuuri: itsensä toteuttaminen muiden kustannuksella
• yhteisten tavoitteiden puuttuminen
• yksilösuorituksia korostava palkitseminen

Epävarmuus, turvattomuus: huoli omasta asemasta korostunut > kyräilevä ilmapiiri
• pätkätyöt, epävarmuus työsuhteen jatkumisesta
• organisaatiomuutokset

Johtajuusongelmat
• suosikkijärjestelmä, eriarvoinen kohtelu: lietsoo sisarkateutta
• hajota ja hallitse –johtaminen: kylvää epäsopua ja luo pelon ilmapiiriä Tasapäistäminen: yksilöllisten erojen kieltäminen, kukaan ei saa erottua laumasta

Olen kirjoittanut tässä blogissa aiheesta muutaman kerran nimenomaan tästä viimeisestä kohdasta: Kukaan ei saa erottua laumasta. Mm. teksteissäni Erimielisyyksiin uskaltaminen on tärkeä rohkeuden laji, Vanhan veneen ongelma, Alussa oli liike ja muita ajatuksia (vinkkejä tutkimuksen tekemiseen), Oletko guruapina vai riviapina. En ryhdy toistamaan tässä kirjoituksessa näitä asioita.

Kuinka työkavereiden välinen hallitsematon kateus sitten ilmenee, kysyy Lundell (2008)

 • epäsuora tai purskahteleva aggressio
• mitätöinti, vähättely, jatkuva piikittely
• pureva kritiikki, jatkuva virheiden etsiminen kadehditun aikaansaannoksista
• moralisointi, vikojen etsiminen kadehditun persoonasta ja toiminnasta
• mustamaalaaminen, pahansuopa juoruilu, selkään puukottaminen
• työn sabotointi
• henkinen väkivalta, kiusaaminen
• syntipukki-ilmiö, sosiaalinen eristäminen
• kadehdittu ei välttämättä ymmärrä olevansa kateuden kohteena -> kateellisen hyökkäykset tuntuvat käsittämättömiltä

Kun kateus sitten pääsee myrkyttämään työyhteisön se muuttuu sietämättömäksi paikaksi.
Kateus estää hyvän jakamisen
• tietoa pantataan
• osaamista ei jaeta eikä hyödynnetä
• ei tehdä rakentavaa yhteistyötä
• työtoveria ei kannusteta eikä auteta

Seuraukset
• työyhteisössä oleva potentiaali jää hyödyntämättä
• luovuus tukahtuu
• oppiminen ja kehittyminen estyvät
• ilmapiiri myrkyttyy: kielteisten tunteiden vellonta syö voimavaroja, henkinen pahoinvointi lisääntyy
• kateuden tuhoavuus: onnistumisen pelko, lamaantuminen

Oikeudenmukainen johtaminen on avainasemassa työyhteisössä.
Oikeudenmukainen johtaja:
•viestittää tasavertaisuudesta, arvostuksesta ja ryhmään kuulumisesta
• rakentaa yhteisöllisyyttä
• luo turvallisuutta, lisää ennakoitavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia
• vähentää stressiä, edistää hyvinvointia ja terveyttä
• selkeät pelisäännöt takaavat kaikille samanlaiset mahdollisuudet
• epäoikeudenmukaisuus synnyttää katkeruutta, katkera ihminen ei halua antaa itsestään

Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat tekijät
• päätöksenteko: prosessi ja lopputulos
• vuorovaikutus: arvostava ja kunnioittava kohtelu, merkitys korostunut lähiesimiehen työssä ja muutostilanteissa   (Lundell neuvoo tutustumaan  esim. Elovainio, Kivimäki, Vahtera, Virtanen 2002 tekstiin)

Jos huomaat olevasi kateellinen,Lundell neuvoo pohtimaan mm. seuraavia asioita:
• Mitä kateus kertoo itsestäsi, tarpeistasi, arvoistasi, ihanteistasi, unelmistasi ja mahdollisuuksistasi?
• Miksi kadehdit juuri kyseistä ihmistä?
• Mitä hänessä perimmältään kadehdit -> mitä ihailet?
• Onko käsityksesi kadehditusta realistinen?
• Kuinka tärkeä kadehtimasi asia sinulle on?
• Onko kadehtimasi asian saavuttaminen itsellesi mahdollista?
• Millaisia uhrauksia olisit valmis tekemään / mistä olisit valmis luopumaan saadaksesi kadehtimasi?
• Mitä voisit oppia kadehtimaltasi (=ihailemaltasi) ihmiseltä?

Lundell toteaa, että kateus on täysin normaali, ihnimillinen tunne.

• Ohimenevät kateudenpuuskat ovat harmittomia ja kuuluvat kaikkien työpaikkojen arkeen.
• Kaikki työyhteisön ongelmat eivät johdu kateudesta, mutta erilaiset työyhteisön toimintaan liittyvät ongelmat voivat kylvää kateuden siemeniä työyhteisöön.

Laita hyvä kiertämään
 • Hyvän jakaminen synnyttää kiitollisuutta ja lievittää kateutta.
• Tunnistamalla ja tunnustamalla hyvän toisissaan työkaverit voivat auttaa toisiaan kehittymään.
• Kun ihminen saa tunnustusta ja arvostusta osakseen, hän haluaa antaa itsestään.
• Kiitollinen ihminen haluaa laittaa hyvän kiertämään





Lähteitä

Kateus jäytää työyhteisöä. YLE akuutti.

Elä unelmaasi älä unelmoi elämääsi 
 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...