Skip to main content

Perusoikeuksista

 

                                                    Kuva Margit Mannila

Perusoikeudet


Perustuslaki 731/1999. (22.9.2020).

Suomen perustuslain 2 luvussa on turvattu seuraavat oikeudet:

 

Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986. Tasa-arvolaki (22.9.2020).

=> laki tasa-arvovaltuutetusta 1328/2014. (22.9.2020).

EU-lainsäädäntö (15.11.2022).

Tasa-arvodirektiivit, jotka sitovat Euroopan unionin jäseniä:

 Muistettavaa, että EU

- asetukset =>suoraan voimassa 

- didektiivit=> tarvitaan kansallisia säädöksiä voimaansaattamiseksi (Katso tästä linkistä 15.11.2022.)

 

Kokonaisuuteen kuuluvat myös

- kansainväliset sopimukset, joita ovat muun muassa:


Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (CEDAW) (22.9.2020). Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 4. lokakuuta 1986 (SopS 67-68/1986).

Lisäksi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimuksia ovat

Yleissopimus n:ro 100: Samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka (1951). Sopimussarja 9/1963. (15.11.2022).

Yleissopimus n:ro 111: Työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuva syrjintä (1958) Sopimussarja 63/1970. (15.11.2022).

Yleissopimus 156: Perheenhuoltovelvollisuuksia omaavien mies- ja naistyöntekijöiden samanlaiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu (1981). Sopimussarja 72/1983. (15.11.2022).

Nämä mainitut sopimukset löytyvät sähköisesti julkaisusta: Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset. Työministeriö, Suomen ILO-neuvottelukunta. (22.9.2020).

- työsopimuslaki 55/2001. (22.9.2020).

- rikoslaki (22.9.2020).


- HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiäoppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. s. 111. oikeuttamisperiaate (22.9.2020).

- yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. (22.9.2020).

 

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään. Viestiäsi ei julkaista, jos kiellät sen julkaisemisen. 

 

Edit 

15.11.2022



Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...