Skip to main content

Mitä ope tekee kesällä, osa VII

Kuvat Margit Mannila 

Mitä ope tekee kesällä, osa VII

Ope purkaa ompelukoneen ja poistaa sen kitusista kaksi nuppineulaa ja palan viivoittinesta tai jostain mitta-asteikollisesta, tunnistamattomasta muovihärpäkkeestä. Lisäksi poistin sukkulapesästä ruostetta.

Lähtötilanne tässä tapauksessa oli, että kone ei ommellut. Koneen avaamisen ja yllämainittujen esineiden lisäksi löysin lattialta vielä yhden nuppineulan, jollaista minulla ei ole. Ilmeisesti myös se oli ollut koneen sisällä. 

Nuppineulat kiilasivat koneen niin, että se ei enää toiminut. Lisäksi kangaspölyä oli melkoinen määrä. Sen saa helpoiten pois paineilmalla. 

Tykkään erityisesti juurikin siksi näistä vanhoista mekaanisista koneista, sillä niitähän pystyy huoltamaan ja tekemään pienet korjaukset itse.

Kun olin nuori ei tyttöjä kannustettu teknisille aloille. Onneksi isä otti minut aina mukaan, kun hän korjaili iltapuhteinaan autoa ja erilaisia laitteita. Kiinnostus tekniikkaan syntyi. 

Ompelukoneen toiminta on selkeä ja näissä vanhanajan koneissa ei ole turhia hienouksia.
Tämä kone on kuitenkin jo sen verran uusi,että muovisia osia löytyy sen sisuksista, omaan makuuni hieman liikaa.

Ompelukoneen käytössä kannattaa muistaa
1. Öljyä kone säännöllisesti. Ota tavaksi laittaa tippa öljyä joka kerta, kun lopetat ompelemisen.
2. Poista kangaspöly koneen sisältä. Voit käyttää vaikkapa pölynimuria. 
3. Laita koneen reikien päälle vaikkapa pieni pala maalarinteippiä, jotta lapsille ei synny houkutusta pudotella reikiin vaikkapa nuppineuloja.
4. Säilytä kone kuvun alla tai käytä jotain muuta suojaa, niin se ei kerää turhaan pölyä.
5. Pyyhi ompelukone säännöllisesti kuivalla liinalla tai talouspaperilla, jotta saat sen pinnasta pois mm ylimääräisen öljyn ja muut epäpuhtaudet.


Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...