Skip to main content

Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation välineenä?

 

 

Mannila, M. (2026). Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation
välineenä? 30-36. Teoksessa CSS-Tutkimusfoorumi 2026 Forsell, Marko; Pekola, Marjo; Siniluoto, Lauri Toim. (2026). Centria, Tutkimuksia 13. Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041527640

Kirjoitukseni lähtökohtana on Paulo Freiren kriittinen pedagogiikka. Etsin vastausta kysymyksiin

  1. Miten viidennen vallankumouksen ihmiskeskeisyys ja joustavuus luovat uudenlaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia yrittäjyydelle?
  2. Miten Paulo Freiren pedagogiset periaatteet (kuten tiedostaminen ja subjektiivisuus) voivat tukea kansainvälisten opiskelijoiden polkua "objektista" aktiiviseksi yrittäjyystoimijaksi?
  3. Millaisena integraation välineenä yrittäjyys näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan kriittisen pedagogiikan ja suomalaisen yhteiskunnan rajapinnassa?
 Otsikoita ja enemmän kysymyksiä:
❓❕❔❗ murroksen äärellä -viides teollinen vallankumous
❓❕❔❗ ihminen kulttuuria ja historiaa kehittävä subjekti - kriittinen lukutaito
❓❕❔❗vallan narratiivien kyseenalaistaminen
❓❕❔❗kenen polkuja kuljemme?
❓❕❔❗viides vallankumous yrittäjyyden käyttövoima
❓❕❔❗yrittäjyys integraation välineenä suomalaiseen yhteiskuntaan
- etninen talous
- välittäjävähemmistö
- aliproletariaatti
- pankkipedagogiikka
 
😓kansainvälisten osaajien asema rakenteellisten lasikattojen alla?
🌲koulutusorganisaatioiden rooli suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan kasvattajana?
     
 
Vastauksia enemmän tuotin kysymyksiä. 
 
Kokonaisuudessaan todella antoisa tutkimusfoorumi, paljon uusia tuttavuuksia ja paljon uusia ajatuksia. Palaan todennäköisesti blogikirjoituksen merkeissä sisältöihin. 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...