Skip to main content

Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation välineenä?

 

 

Mannila, M. (2026). Yrittäjäksi ja osaksi yhteiskuntaa – yrittäjyys maahanmuuttajien integraation
välineenä? 30-36. Teoksessa CSS-Tutkimusfoorumi 2026 Forsell, Marko; Pekola, Marjo; Siniluoto, Lauri Toim. (2026). Centria, Tutkimuksia 13. Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026041527640

Kirjoitukseni lähtökohtana on Paulo Freiren kriittinen pedagogiikka. Etsin vastausta kysymyksiin

  1. Miten viidennen vallankumouksen ihmiskeskeisyys ja joustavuus luovat uudenlaisia mahdollisuuksia ja vaatimuksia yrittäjyydelle?
  2. Miten Paulo Freiren pedagogiset periaatteet (kuten tiedostaminen ja subjektiivisuus) voivat tukea kansainvälisten opiskelijoiden polkua "objektista" aktiiviseksi yrittäjyystoimijaksi?
  3. Millaisena integraation välineenä yrittäjyys näyttäytyy, kun sitä tarkastellaan kriittisen pedagogiikan ja suomalaisen yhteiskunnan rajapinnassa?
 Otsikoita ja enemmän kysymyksiä:
❓❕❔❗ murroksen äärellä -viides teollinen vallankumous
❓❕❔❗ ihminen kulttuuria ja historiaa kehittävä subjekti - kriittinen lukutaito
❓❕❔❗vallan narratiivien kyseenalaistaminen
❓❕❔❗kenen polkuja kuljemme?
❓❕❔❗viides vallankumous yrittäjyyden käyttövoima
❓❕❔❗yrittäjyys integraation välineenä suomalaiseen yhteiskuntaan
- etninen talous
- välittäjävähemmistö
- aliproletariaatti
- pankkipedagogiikka
 
😓kansainvälisten osaajien asema rakenteellisten lasikattojen alla?
🌲koulutusorganisaatioiden rooli suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaailmaan kasvattajana?
     
 
Vastauksia enemmän tuotin kysymyksiä. 
 
Kokonaisuudessaan todella antoisa tutkimusfoorumi, paljon uusia tuttavuuksia ja paljon uusia ajatuksia. Palaan todennäköisesti blogikirjoituksen merkeissä sisältöihin. 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...