Mashuppia, aplikointia ja yhden syötön periaatetta


Kuva: Margit Mannila


Markkinoinnin syventävien opintojen luennot jatkuivat. Edellisen kerran olin mukana Digitaalinen media/yrittäjyys -luennolla, jossa Jouni Lintu kertoi yrityksestään.

Kuluvalla viikolla olin mukana kuunteluoppilaana kahdessa erittäin mielenkiintoisessa sessiossa. Tiistaina 17.11.2009 Serena Softwaren myyntijohtaja Kimmo Leveelahti esitteli oman yrityksensä ja puhui kehityksessä, jossa mashups (pintaraapaisua Wikipediasta ja tästä Open mashups) ja aplikointi ovat sanoja, joilla tehdään tulevaisuutta. Lean, low cost of development, easy business process development, fast return on investment -käsitteet vilahtelivat puheessa.

Kysymyksessä on järjestelmän tuunaaminen, jossa jokainen käyttäjä voi toteuttaa haluamansa kokonaisuuden helposti. Tavoitteena on tulevaisuudessa tila, jossa parilla klikkauksella voidaan sovitella työpöydän työkalut sellaiseksi kokonaisuudeksi, mitä itse haluaa.

Ystävämme Google on jo hyvän matkaa mennyt tähän suuntaan. Voin valita google-tiliini erilaisia toimintoja tarpeideni ja (lähes) toiveideni mukaan. Voin blogata, seurata kävijäliikennettä (kävijöitä on aktiivisesti 47 eri maasta). Yksittäisestä lukijakunnasta ison osan muodostavat yliopistojen sivuistoilta tulevat lukijat. Yllättäen heti Suomen jälkeen blogiiini tullaan eniten valtameren takaa olevista yliopistosta. Voin osallistua keskusteluihin, jakaa kuviani ystäville jne. En tiedä, mitä järkeä tässä kaikessa on, mutta maailma nyt vain on muuttunut sellaiseksi ja on uitava mukana, ainakin jollakin tasolla.

Lienee itsestään selvää, että tekniikan kehitys menee eteenpäin sellaisella vauhdilla, että yksikään pieni firma jossakin autotallin peränurkassa ei pysty valloittamaan maailmaa tai edes pientä osaa siitä yksin. Se onko viisasta mennä tähän suuntaan, jossa kaikki pystytään liittämään kaikkeen, on kysymys jolle ei taida olla yksiselitteistä vastausta.

Pystytäänkö, halutaanko, osataanko, kyetäänkö arvioimaan kaikki mahdolliset hyödyt ja haitat, joita tällaisesta kehityksestä on. Pitääkö niitä arvioida. Ehkä. Pitäisi. Toivottavasti valtionhallinnossa(kin) ollaan hereillä. Juna on nimittäin ohittanut jo muutaman aseman.

(Serena Software: Ensimmäinen toimisto Turussa, Wikipediassa yrityksestä)

Mashupeista mm. täällä:

Programableweb

StatCounter (laskuri)

Virtuaaliset nuppineulat

ZDNet

Toinen luento, johon kuluvalla viikolla osallistuin kuunteluoppilaana, oli Mepco Oy:stä ja sen pitivät Veli-Matti Puranen ja Jarmo Siivari. Mecpo Oy on asiakkakuuksienhallintaan keskittyvä yritys, joka toisaalta myy ja toisaalta toteuttaa Microsoftin softaan perustuvaa toimialaratkaisuja. Tässä yrityksessä on siis lähdetty kokonaan toiseen suuntaan kuin tiistaina esiintyneessä Serena Softwaressa. Toiminto siis rakennetaan olemassa olevan kaupallisen softan päälle. Perusteeksi sille, että avointa lähdekoodia ei käytetä esitettiin stabiilius.

Ns. yhden syötön periaate, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että kerran syötetty tieto on kaikkien käytössä on tämän ohjelman käytön perusfilosofia. Asiakkaan työ helpottuu ja ylimääräisiä työvaiheita jää pois, kun järjestelmä keskustelee keskenään. Microsoftin softan käyttöä puolustaa myös tuttuus. Kaikki osaavat käyttää MS-työkaluja ja järjestelmä on siitä näkökulmasta tarkasteltuna helppo ottaa käyttöön. Mepco HRM on yrityksen oma tuote ja se on kehitetty 2000-luvulla ns. puhtaalta pöydältä.

Luennolla tuli jälleen kerran ilmi se, kuinka nettimaailmassa virtuaalisten jalanjälkien kautta voidaan seurata potentiaalista asiakasta ja tulla juuri oikeaan aikaan tekemään tarjousta. Tuo ajatus toi jälleen mieleeni orwelilaisen maailman, jota teoksessa 1984 kirjan kirjoittaja, George Orwell, hahmotteli (ks. esim Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus osa II-juttuni lopussa oleva filmi.)

Kun massat lähtevät liikkeelle, ovat edelläkävijät jo muualla. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Olemme varmasti tässä suhteessa rajalla tietotekniikan suhteen. Varmaa kuitenkin on, että töitä tekevät edelleen ihmiset ja kuten Siivari korostikin, psykologiset kustannukset ovat yleensä suurimpia ja psykologiset asiat ovat ne jotka pysyvät. Ehkä (tämä on oma veikkaukseni) psykologisten kustannusten määrä jopa lisääntyy. Mistä se sitten johtuu? Mielestäni siitä, että ihminen ei kestä rajattomasti muutoksia. Työhyvinvointi tulee entistä merkityksellisemmäksi muuttujaksi, kun pohditaan sitä, ketkä menestyvät ja ketkä putoavat menestyjien tähtitaivaalta. Se kuinka itsekukin reagoi asioihin vaihtelee. Tuppaa turhan usein unohtumaan, että ihminen on kokonaisuus. Tasapaino ja tyytyväisyys elämän toisilla osa-alueilla auttaa kestämään paremmin sitä aluetta, joka ei ole täydellisessä edustuskunnossa.

Kuinka sitten voidaan pienentää psykologisten kustannusten määrää? Keinot ovat periaatteessa erittäin yksinkertaisia, jopa täysin ilmaisia, mutta jostakin syystä tavattoman vaikeita. Esimerkiksi Siivari listasi vuoden 2009 Laatupalkinnon (V-L lehdistötiedote) saaneen Viking Linen työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä, joita olivat mm. matala organisaatio, puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä ja yritykseen liittyvät tiedot kaikkien yrityksessä työskentelevien käytössä. Johtajan merkitys ja hyvä johtaminen ovat avaimia pitkäaikaiseen menestykseen.

Comments