Perheyrittäjyys - Family Business

 Kuva Margit Mannila Jatkan tässä hieman vielä Mannermaan (2004) teoksen referointia ja kommentointia. Mannermaan aloittaa kirjansa toisen pääluvun mielestäni erittäin osuvalla, ranskalaisen tulevaisuudentutkija Michel Godet 'in (2001) lausahduksella: Maailma muuttuu, mutta ongelmat pysyvät samoina, koska ne liittyvät ihmisluontoon. Oikeastaan siinä on pähkinänkuoressa kaikki tulevaisuuteen ja olemiseen liittyvä. Ei ole mitään uutta ja yllättävää nyt eikä sellaista ole jatkossakaan tiedossa. Keksintöjä tulee ja menee, mutta uusien ideoiden saaminen kaupalliseen tuotantoon kestää, vert. kertomus banaania tavoittelevista apinoista, johon viittasin kirjoituksessani Erimielisyyksiin uskaltautuminen on tärkeä rohkeuden laji . (Mainittu otsikko on lainaus Maija-Riitta Ollilan teoksesta Lauman valta.) Mannermaa aloittaa toisen luvun sanomalla , että yhteiskunnan, talouden ja teknologian kehityksen logiikasta ei ole olemassa yhtä suurta Teoriaa, joka selittäisi kaiken olennai...

 Kuva Margit Mannila Olen tässä perehtyessäni lauman käyttäytymiseen, työpaikkadynamiikkaan ja tulevaisuuteen ja tulevaisuuden tutkimukseen törmännyt vähän kaikenlaiseen. Tässä on yksi kiintoisimmista esimerkeistä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on nimittäin päätetty kehittää ohjelma, jonka avulla voidaan analysoida ja kerätä heikkoja signaaleja. Nyt ollaan siis tarjouspyytövaiheessa. Ne kaikki, joilla on nyt pokkaa myydä hatullinen tai pari uskottavan kuuloista huu-haata hyvään hintaan, niin kannattaa laittaa tarjous pikimmiten liikkeelle. Viis siitä, onko itsellä mitään kriittistä osaamaista tietotekniikasta ja heikoista signaaleista, kyllä työ tekijäänsä neuvoo ja aina voidaan saada tekijöitä. Riittää kun osaa puhua hyvin (= lue uskottavasti.) Tällaiset projektit ovat lisäksi sellaisia, että niillä on taipumus ennemmin tai myöhemmin karahtaa kiville. Useimmiten syy on siinä, että lauman kriitikkoa ei kuunnella, koska hän on yleensä asiasta aivan päinvastaista miel...

Kuva Margit Mannila Turun Kauppakorkeakoulun professori, Sirkka Heinonen, lienee yksi maamme tunnetuimmista tulevaisuudentutkijoista. Muita perusteellisemmin alaan vihkiytyneitä ovat mm. Mika Mannermaa ja Osmo Kuusi. tulevaisuudentutkimus = futures research, futures studies, futurology, prospective studies (Heinosen luentomateriaali vuodelta 2009: TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN METODEISTA-Tulevaisuuden tutkimisesta tulevaisuuden luomiseen ). Heinosen luennosta löytyy monta mielenkiintoista ja ajatuksia liikkeelle saavaa toteamusta. Poimin tähän muutamia: Emme tiedä emmekä tule tietämään tulevaisuudesta mitään ennen kuin se on muuttunut nykyisyydeksi (Oiva Ketonen 1985). Ihminen nykyisyydessään omalla tavallaan elää koko ajan tulevaisuudessaan tai tulevaisuuttaan varten Mitä tänään teemme, silmälläpitäen tulevaisuutta ja mihin tänään sitoudumme, siitä tiedämme olevamme vastuussa huomenna Voitaneen olla suhteellisen yksimielisiä tästä Oiva Ketosen tiivistyksestä. Huominen ...

Kuvat Margit Mannila Kirjoituksen otsikko on lainattu Mika Mannermaan teoksesta, Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Jaan tämän teoksen referoinnin kahteen osaan. Mannermaan teoksesta Mannermaan teos johdattelee lukijan tulevaisuuden tutkimuksen maailmaan. Kirja on julkaistu vuonna 2004 ja se on WSOY:n kustantama. Sivuan tässä sekä tätä mainittua kirjaa, että Mannermaan muuta tuotantoa. (Lähinnä hänen nettisivustollaan olevaa.) "Uusliberalistinen kovan kilpailun globaali talous tulevaisuudessa voi ylikansalliselle jättiyritykselle olla paras mahdollinen skenaario. Samalla se ehkä on pohjoiskarjalaisen pk-yrityksen pahin painajainen." Mika Mannermaa (1999). "Tulevaisuudentutkimus -- miksi, mitä ja miten?" (Tämä linkki on kirjoitukseen.) Mannermaa määrittelee megatrendin seuraavasti: Megatrendeillä eli kehityksen suurilla aalloilla tarkoitetaan sellaisia ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla voidaan nähdä olevan yleinen, jo toteutu...

"Yrityksen ongelmat eivät yleensä ilmaannu ensimmäisenä näkyviin organisaation ylimmillä tasoilla. Siksi digitalisaation nopeuttamana aikana ei voi johtaa dinosaurusajan malleilla. Prosesseja pitää saada kyseenalaistaa siellä missä niiden mukaan toimitaan." - Hannu Rokka, johtaja DNA yritysliiketoiminta Mielenkiintoinen viikko! Olin torstaina sanomalehtiyliopiston järjestämällä luennolla Vaasan yliopistolla. Otsikkona oli Digitalisaation vaikutukset ihmisen elämään .  Sanomalehtiyliopiston seminaarissa käsiteltiin juurikin niitä asioita, joita pohdiskelin menneellä viikolla. Kirjoitus jäi julkaisematta, sillä en ehtinyt tarkastaa tekstiä. Siispä tässä: Tämän kirjoituksen inspiraatio lähti kirjoituksesta,  joka oli Sitran sivustolla olleessa blogikirjoituksessa, joka oli otsikoitu: Japani löysi innovaatioiden eksosysteemit .  Kirjoittaja toteaa, että Japani on maailman nopeimmin ikääntyvä yhteiskunta ja se on siksi uusien sosiaali- ja terveyspalvel...

Kuva Margit Mannila Kauppalehti: Näin Suomesta tehdään alustatalousmahti , otsikoitiin Kauppalehdessä 20.4.2016.  Kirjoituksessa esitellään Valtioneuvoston rahoittama ja VTT:n yhdessä Aallon ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys, joka  neuvoo, miten Suomesta leivotaan alustayritysten luvattu maa.  Toivottavasti. VTT nimittäin ehdottaa sinänsä hyviä, mutta joiltain osin vähän ympäripyöreitä asioita. Tämä on mielestäni vähän samaa juurta kuin aikoinaan ollut TEM:in hanke , jossa oli tarkoitus kerätä hiljaisia signaaleja. Hanke alkoi vuonna 2009 ja se kuopattiin vuonna 2013. Kirjoitin silloin aiheesta suhteellisen kriittisesti ja sain siitä palautettakin useammalta taholta. Tässä siis suoraa lainausta Kauppalehden sivustolta: VTT:n yhdessä Aalto-yliopiston ja ETLA:n kanssa tekemä selvitys listaa toimet , joilla alustatalous voi kasvaa Suomen vahvuudeksi. Työryhmä esitteli raporttinsa Helsingissä keskiviikkona. Selvitys on Valtioneuvoston rahoittama. Tyypillis...

  Kuva Margit Mannila Kuva lisätty 1/2018. Luin kuluvana viikonloppuna muutamaa mielenkiintoista kirjoitusta Markkinointi ja Mainonta -sivustolta. Varo palautetta tulossa , kirjoitti Minttu Murtomäki ja Riku Vassine n otsikoi, Kommentti: #muutos ei tule klikkaamalla . Ja samassa paikassa (Markkinointi ja Mainonta sivustolla) kommentoi Itellan Kari Nykänen otsikolla Verkkokauppias meillä on ongelma . Palautetta pyydetään, mutta samalla ristitään kädet ja toivotaan, että saatu palaute olisi sitten pelkästään positiivista, kannustavaa ja firman kilpeä kiillottavaa word-of-mouth -sanomaa. Unelmissa asiakkaat hoitavat firman markkinoinnin ja mainonnan ilmaiseksi, ns. puskaradion välityksellä jossakin sosiaalisessa mediassa esim. twitterissä tai facebookissa, yrityksen itsensä käyttämättä aikaa asioiden pohdiskeluun sekuntiakaan. Tällainen ei liene käytännössä mahdollista. Kun asikas ryhtyy valittamaan jostakin on kysymyksessä yleensä aika mitätön juttu. Vassi...

 Kuva Margit Mannila Kuvan lähde LinkedIn 2017.  Kirjoitin marraskuussa 2008 aihion, josta muokkasin myöhemmin vähän tieteellisemmän artikkelin, keskittyen (toivottavasti akateemisen fiksusti) neljään näkökulmaan yritysetiikasta. Alkuaan tavoitteeni oli kirjoittaa laveammin yritysetiikasta, yritysten tuloksesta, työllisyydestä ja lamasta, jonkinlainen puheenvuoro. Lamahirviön esiinmarssi pääsi nimittäin yllättämään talouselämän toimijat, taas kerran. Teksti tuli uudelleen mieleeni kun luin eilen (4.8.2009) Helsingin Sanomien yleisönosastolta kirjoituksen, jossa Pojan äiti -nimimerkillä kirjoittanut pohdiskeli, onko yhteiskunnalla käyttöä hänen 22-vuotiaalle pojalleen tai pojan kaltaisille terveille, urheilua harrastaville, hieman ujoille nuorille. Paskaduuneja poika on, äidin mukaan, tehnytkin. Nyt ei sitten ole enää niitäkään tarjolla kun taloudellinen tilanne on huonontunut. Pojan äiti kirjoittaa, että vanhempana suututtaa, että terveille ja työkykyisille isänm...

Kuvan lähde http://image-store.slidesharecdn.com/9faa79e4-4ab4-11e3-8d18-22000ab90655-medium.jpg (8.2.2016) Myth: Entrepreneurs are visionaries. Uusia mielipiteitä aina epäillään ja tavallisesti myös vastustetaan, ja syyksi riittää vain se, että ne eivät ole vielä yleisiä mielipiteitä. -John Locke Yrittäjistä sanotaan, että he ovat visionäärejä ja keksijöitä. Tällöin ajatus on, että yrittäjä keksii itse tuotteensa ja yrittäjänä ei voi menestyä, jos ei ole erityisen luova. Käytännössä on kuitenkin useimmiten niin, että yrittäjä hyödyntää toisten tekemiä keksintöjä. Hän tartuuu nopeasti eteen tuleviin mahdollisuuksiin, hyödyntäen niitä näppärästi ja ketterästi. Uudet asiat tulevat tietoisuuteen yleensä tieteiskirjallisuuden tai -elokuvien kautta.  Ajatellaanpa vaikka Jules Verneä (1828-1905), jonka kirjat olivat pullollaan tulevaisuudenutopioita, kuten matka kuuhun, sukellusvene, lentokone ym. Kirjoja pidettiin ala-arvoisena roskana niiden ilmestyessä. Vanhe...