Skip to main content

Urban Economics and Real Estate Markets

Urban Economics and Real Estate Markets

Prentice-Hall, 1996

Denise DiPasquale and William C. Wheaton


Transparency
Table Of Contents (About the book)
I. INTRODUCTION TO REAL ESTATE MARKETS.

1. The Property and Capital Markets.
2. The Operation of Property Markets: A Micro and Macro Approach.

II. MICROECONOMIC ANALYSIS OF PROPERTY MARKETS.

Residential Real Estate.
3. The Urban Land Market: Rents and Prices.
4. The Urban Housing Market: Structural Attributes and Density.
Non-Residential Property Markets.
5. Firm Site Selection, Employment Decentralization and Multi-Centered Cities.
6. Retail Location and Market Competition.

III. MACROECONOMIC ANALYSIS OF PROPERTY MARKETS.

7. Economic Growth and Metropolitan Real Estate Markets.
Residential Real Estate.
8. The Market for Housing Units: Households, Prices, and Financing.
9. The Market for Housing Services: Moving, Sales and Vacancy.
10. The Cyclical Behavior of Metropolitan Housing Markets.
Nonresidential Property Markets.
11. The Operation of Non-Residential Property Markets.
12. Econometric Analysis of Metropolitan Office and Industrial Markets.

IV. THE IMPACT OF LOCAL GOVERNMENTS ON REAL ESTATE MARKETS.

13. Local Governments, Property Taxes and Real Estate Markets.
14. Public Goods, Externalities and Development Regulation.


Adrienne Schmitz (Author) Real Estate Market Analysis: A Case Study Approach
William B Brueggeman
Nathan S. Collier
Daniel J. Curtin
David M. Geltner
obert L. Heilbroner
Gary T. Horlacher
Ari Hynynen
Joshua Kahr
James Karp
Seppo Laakso
Heikki A. Loikkanen
Mike E. Miles
Richard B. Peiser
Jhon M. Quigley

Sources

CityData.com

Books

Journal Articles

City of Helsinki Urban Facts

  • Päivänen, Jani (1996): Avara luonto, tiivis kaupunki? Yhteiskuntasuunnittelu 2/1996, 24-36.
  • Päivänen, Jani (1997a): Espoon eteläranta asuntomarkkinoilla. Teoksessa Ilmonen, Mervi et al. (1997): Mitä osoite osoittaa? Asuinalueiden erilaistuminen Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1997:2, 107-128.
  • Päivänen, Jani (1997b): Esikaupungistuva Nummela. Teoksessa Ilmonen, Mervi et al. (1997): Mitä osoite osoittaa? Asuinaluieiden erilaistuminen Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 1997:2, 135-153.
  • Päivänen, Jani (1998): Teho-Helsinki eilen ja huomenna. Teoksessa Kare, Pertti & Kanninen, Vesa & Päivänen, Jani & Vuorinen, Jussi: Asukkaiden Helsinki. Asuntorakentamisen ideakilpailun satoa, 75-106.
  • Päivänen, Jani (1999): Tiivistä, mutta miten? Rakennusvalvonta 3/1999, 11-15.
  • Päivänen, Jani (2000): Kaupungin tiiviys ja täydennysrakentaminen - teoria ja käytäntö. Sosiologisia kysymyksiä. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja, tulossa.
  • Päivänen, Jani (1999): Limits to Urban Growth. In: Ilmonen et al. Helsinki - Berlin - Stockholm I. 3 European Capitals Facing the Future. HUT, Centre for Urban and Regional Studies C 53, 71-75.
  • Ilmonen, Mervi (1997) Pohjoismaisen kaupungin aika. Teoksessa Knuuti, Liisa (toim.): Aika ja kaupunki. Espoo: teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus C 44, 51-60.
  • Pakarinen, Terttu & Ylinen, Helena: Lähiöiden tiivistäminen maiseman muutoksena (valmistuu elokuussa 2000 TTKK:n A-osaston sarjassa, n. 100 sivua).
  • Kansainväliset aikakauslehdet
  • Jarmo Kortelainen (1999). River as an actor-network: Forest industry utilization of the Finnish lake and river systems. Geoforum (in press)
Kansainväliset kokoomateokset
  • Mervi Hiltunen (1998). Ecological Aspects in Suburban Renewal and Experiences in Finland. Teoksessa Breuste J. & Feldmann H. & Uhlman O. (toim.): Urban Ecology, 354-358. Springer-Verlag, Berlin Heidelberg.
Kotimaiset aikakauslehdet
  • Mervi Hiltunen (1998). Kohti ekologista kaupunkiliikennettä. Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Satu Huttunen (1998). Kaupunkiseutu virtoina - Näkökulma ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Ari Hynynen (1998a). Suunnittelun ekokirjo - Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu kaupungin maaseutualueella. Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Ari Hynynen (1998b). Yhdyskuntasuunnittelun paikallinen potentiaali. Yhteiskuntasuunnittelu 36:2.
  • Ari Hynynen (1999). Paikalliset kulttuurit yhdyskuntasuunnittelussa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 27:1.
  • Hannu Itkonen & Jarmo Kortelainen (1998). Tutkimusnäytteitä yhdyskunnan vesiresursseista. Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Jarmo Kortelainen (1998). Yhdyskuntien ekologisempi hahmo? Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Mia Pitkänen (1998). Ympäristökysymysten julkisuus teollisuuspaikkakunnalla - Warkauden Lehti paikallisten ympäristökysymysten ja elämäntapojen ympäristösuhteen ilmentäjänä ja määrittäjänä 1970-luvulta nykypäivään. Alue ja Ympäristö 27:1.
  • Perttu Vartiainen (1998). Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen jälkimodernin suunnittelun haasteena. Alue ja Ympäristö 27:1, 5-14.
Kotimaiset kokoomateokset
  • Mervi Hiltunen (1997). Kaupunkien vanhat teollisuusalueet ja niiden uusi käyttö. Teoksessa Hiltunen M. J. & Huttunen S. & Nevalainen J. & Näsänen A-M: Neljä kaupunkimaantieteellistä kuvaa Joensuusta. Joensuun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja no 1.
  • Satu Huttunen (1997). Kaupunkisuunnittelua mielikuvien varjossa. Malliksi Marjala. Teoksessa Hiltunen, M., Huttunen, S., Nevalainen J. & A-M Näsänen. Neljä kaupunkimaantieteellistä kuvaa Joensuusta. Joensuun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja no 1.
  • Hannu Itkonen & Jarmo Kortelainen (toim.) (1998). Kommila: tehtaan kainalosta kaupungin kylkeen. Varkauden kaupunki.
  • Perttu Vartiainen (1997). Kaupunkiseutujen kehityspiirteitä ja ulkomaisia tiivistämiskokemuksia. Teoksessa K. Koskiaho (toim.): Eheyttävän suunnittelun haasteet. Suomen ympäristö 147.
Lisää lähteitä: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus

Environment and planning

Kaupunkitutkimus

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...