Skip to main content

Projektisuunnitelma


 Kuva Margit Mannila


Kun projektia lähdetään toteuttamaan tehdään projektisuunnitelma. Yksi tärkeä osa projektisuunnitelmaa on sen aikatauluttaminen.

Pelin (2011, 50) listaa neljä tavoitealuetta, joiden välillä joudutaan tuoteprojektin määrittelyssä usein tasapainoilemaan.
1. Tuote nopeasti markkinoille - projektin lyhyt kesto.
2. Tuotteen valmistuskustannus/hinta mahdollisimman edullinen.
3. T&K projektin kustannus pieni.
4. Tuoteen ominaisuudet monipuolisia ja laadukkaita.

Ennen kun projekti pääsee vauhtiin, se joutuu projektin valintaryhmän tai tuotekehityspäällikön arvioitavaksi. Keskeiset projektit voivat  päätyä yrityksen johtoryhmän päätettäväksi.  Projektin valintaryhmä on yleensä tulosyksikkökohtainen. Siihen kuuluu edustajat yrityksen johdosta, tuotekehityksestä, markkinoinnista ja tuotannosta.  Valintaryhmän tehtävät ovat:
- hyväksyä käynnistettävät projektit
- selvittää projektin sopivuus yrityksen strategiaan
- asettaa projektin liiketoiminnalliset tavoitteet
- nimetä projektipäällikkö
- valvoa projektia tai nimetä erillinen valvontaryhmä
- suorittaa kehitysprojektien vähäinen priorisointi
- tukea kehitysideoiden tuottamista. ( Pelin 2011, 51.) 

ROI (retun on investment=tuottoprosentti) lasketaan nykyhetkeen muunnetuista diskontatuista tuotoista ja kuluista:

ROI= (diskontatut tulot yhteensä-diskontatut menot yhteensä): diskontatut menot.
Tulevaisuudessa olevat tulot/menot muutetaan nykyarvoon diskonttauskorolla (esim. 8 %). Diskonttaus ottaa huomioon rakanarvon muutoksen (hintojen nousun). (Pelin 2011, 53.)
Ks. myös Balance consulting-sivustolta ROI:n laskeminen.

Projektisuunnitelma sisältää seuraavat asiat  (Pelin 2011, 60-61.)
1. Yleistä
   1.1 Kohde
Nämä sopimusehdot koskevat tilaajan A ja toimittajan B sopimusta no 999 projektin zxc toimittamisesta. Mikäli projektissa käytetään alihankkijoita, samat ehdot kohdistuvat toimittajan alihankkijoihin.

   1.2 Sitovuus
Tässä määriteltyjen suunnitelmien ja raportien noudattamien on peruste laskutuksen hyväksymiselle.

2. Projektiorganisaatio
Toimittaja nimeää projektille projektipäällikön. Projektille laaditaan organisaatiokaavio, josta selviää projektiryhmän jäsenten nimet ja tehtävät projektissa. Projektille muodostetaan johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii tilaajan projektipäällikkö. Johtoryhmään nimetään projektin osapuolten edustajat. Johtoryhmällä on oikeus päättää projektin toteutukseen liittyvistä asioista sopimuksen asettamissa rajoissa.

3. Projektisuunnitelma
   3.1 Pääaikataulu
Toimittaja laatii projektin pääaikatalun kolmen viikon sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta. Pääaikataulu laaditaan janakaaviomuodossa ja siitä tulee ilmetä:
- vaiheet ja osaprojektit
- päätehtävät ja näiden keskinäiset riippuvuussuhteet
- kolmansien osapuolten tehtävät
- laitetoimitukset
- katselmukset ja ohjauskokoukset
- sopimuksen etapit ja maksupisteet

   3.2 Yksityiskohtaiset aikataulut
Yksityiskohtaiset aikataulut laaditaan kahden kuukauden sisällä sopimuksen allekirjoittamisesta. Aikataulut laaditaan osaprojektikohtaisesti. Kustakin aikataulusta on käytävä ilmi:
- laatija, hyväksyjä, jakeluluettelo
- tehtävät viikkotarkkuudella eriteltynä
- tehtävien väliset riippuvuudet toimintaverkkomuodossa kuvattuna
- tehtävien pelivarat
- toimitusajat, loma-ajat ja muu ei -työaika

4. Projektin raportointi ja ohjaus
   4.1. Raportointi
Projektista laaditaan tilanneraportti kuuden viikon välein. Tilanneraportin sisältö on seuraava
1. Yleistilanne  vaiheittain ja osaprojekteittain
2. Sopimustilanne
3. Poikkeamat projektisuunnitelmasta
   3.1 Aikataulu
   3.2 Laitetoimitukset
   3.3 Tekniset kysymykset
   3.4 Laatu ja pidetyt katselmukset
4. Toimenpide-ehdotukset

   4.2 Projektikokoukset
Projektin ohajuskokouksia järjestetään seuraavasti liittyen projektin raportointiin
1. Johtoryhmän kokous
2. Projektiryhmän kokous
3. Tekniset kokoukset

   4.3  Laskutus
Laskutus perustuu sopimuksessa määriteltyihin ojauspisteisiin ja niiden toteutumiseen.

5. Projektin päättäminen
  5.1 Vastaanottokokeet
  5.2 Loppuraportti
  5.3 Takuuaika




Ohjelmistotuotanoprojektin aikataulu ja työnjako kuvio (Hiltunen & AL.). 

https://www.cs.helsinki.fi/group/tahko/docut/projektisuunnitelma/aikataulu.gif

Kuvan lähde tästä linkistä.


Esimerkki projektisuunnitelmasta.
http://elearn.ncp.fi/materiaali/epeda/verkkojulkaisu/projekti/projekti_esim_suunnitelmast.gif
Kuvan lähde tästä linkistäProjektioppimisen sovellus. (9.6.2016). 

https://www.itforbusiness.org/content/uploads/2015/05/PM_Project_Model_FI.png

Kuvan lähde tästä linkistä. Tutustu myös tekstiin. (9.6.2016).


Lähteet ja lukemisto 

Balance consulting. Sijoitetun pääoman tuotto. (9.6.2016).

Heikki Hiltunen, Tero Kallio, Anu Leponiemi, Piia Porvali, Petri Savolainen ja Janne Savukoski. (2001). Projektisuunnitelma. Ohjelmistotuotantoprojekti TAHKO (syksy 2001). (9.6.2016).  

Kehittämisen ja projektin johtamisen tavoitteet. (9.6.2016).  Erittäin hyvä paperi.

Pelin, Risto. (2011). Projektihallinnan käsikirja. 400 s. 7. uudistettu painos. Projektijohtaminen Oy Risto Pelin.



Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...