Skip to main content

Yhteistyökumppanit kehittämisen tukena

 

Yhteistyökumppanit kehittämisen tukena

kategoria: 2025, TKI, Verkkolehti, Yrittäjyys ja kasvu (V)

Maakunta menestyy ja vahvistuu hankeyhteistyöllä

Suomi tarvitsee osaajia, myös muualta. Olikin oiva tilaisuus olla kuuntelemassa vuoden 2026 alussa aloittavan (ks. esim. HE 13/2025 vp) Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen juuri nimettyä (ks. esim. Vuorela 2025) ylijohtaja Timo Saarta ja hänen osaavaa tiimiään Karoliina Laakkonen-Pöyntystä ja Anders Östergårdia Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskuksen järjestämässä sidosryhmätilaisuudessa 5.12.2025. Tilaisuudessa Elinvoimakeskuksen henkilökunta kertoi muutoksista, mitä uuden viraston aloitus tuo mukanaan.

Tarvitsemme korkeakoulutettuja osaajia

Tässä tärkeässä verkostoitumistilaisuudessa käytti kommenttipuheenvuoron Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Heli Seppelvirta (2025), joka korosti, että maakuntamme tarvitsee korkeakoulutettuja osaajia. Seppelvirta sanoi, että Etelä-Pohjanmaan maakunnassa tarvitaan työvoimaa myös muualta. Tästä aiheesta maakuntajohtaja on, esimerkiksi Kantolan (2022) mukaan, ollut huolissaan jo aiemmin. Jos yritykset eivät saa osaavaa työvoimaa, ne eivät pysty kasvamaan. Huoli on aiheellinen, vaikka Seinäjoen työllisyystilanne on varsin hyvä juuri nyt.

Me SEAMKissa olemme tässä kehityksessä täydellä sydämellä mukana. Yhtenä monista, meillä on juuri päättymässä  Euroopan unionin osarahoittama EKOISTAMO-hanke, jossa keskeisenä tavoitteena on ollut auttaa opiskelijoita ja yrityksiä kohtaamaan toisiaan. Hankkeessa keskeisenä teemana on ollut älykkään vihreän kasvun edistäminen. Tässä hankkeessa on Etelä-Pohjanmaan liitto ollut keskeinen rahoittaja. Olemme voineet tämän hankkeen avulla valmentaa opiskelijoitamme kohtaamaan alueen yrittäjiä ja mahdollistaneet kohtaamisia järjestämissämme työpajoissa.

Hanke on mahdollistanut yhteisöllemme lisäksi verkostoitua Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. Tästä ovat hyötyneet niin mukana tapahtumissa olleet opiskelijat kuin yrittäjät.

Kielitaito tärkeässä roolissa

EKOISTAMO-hankkeen työpajoihin osallistuneilta opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kielitaito tai sen puute on haaste. Hankkeessa pyrittiin aktiivisesti madaltamaan kynnystä kommunikoida englannin ja suomen kielellä.

Myös eteläpohjalaiselle yrittäjälle englannin kielen puhuminen saattaa olla uusi ja haastava kokemus. Kielitaito ja sen kehittäminen otettiin mukaan siksi yhdeksi keskeiseksi teemaksi tässä hankkeessa.

Vahva tulevaisuus

Mannilan (2025) mukaan tulevaisuuden ennustaminen on haastavaa alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Uuden äärellä on hänen mukaansa aina mahdollisuuksia, sillä siinä on aina toivo paremmasta. Päämäärän asettaminen antaa suunnan, jota kohden voi kulkea.

Koulutus tukee yrittäjyyttä ja me tarvitsemme tietoa, jotta voimme kehittää asioita. Kestävä kehitys on virallisesti hyväksytty poliittinen tavoite, kirjoittaa Mannila (2024) ja jatkaa, että se on ollut sitä jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. EKOISTAMO-hanke on ollut tärkeä linkki opiskelijoiden ja yrittäjien välillä havahduttamaan älykkään vihreän kasvun ideaa.

Vastuullisuuden tuominen mukaan SEAMKin yrittäjyysopetukseen on osa Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO-hanketta. Hankkeen tavoitteena on opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön potentiaalin mobilisointi, vihreän älykkään kasvun edistämiseksi  – hankkeen tavoitteena on edistää älykästä vihreää kasvua Seinäjoella. Hankkeen kolme keskeistä päämäärää tiivistetysti ovat älykkään vihreän kasvun edistäminen, opiskelijoiden ja alueen yritysten verkottumisen vahvistaminen sekä osallistumisen ja innovoinnin mahdollistaminen suomeksi ja englanniksi. Hankkeessa SEAMKin kumppanina on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Margit Mannila on lehtori ja KTT SEAMKissa, joka innostuu erityisesti yrittäjyydestä ja ympäristöoikeudesta. Mannilan intohimona on uusien asioiden oppiminen ja hän jäsentää asioita mielellään kirjoittamalla.

Lähteet

HE 13/2025 vp. (2025). Hallituksen esitys eduskunnalle valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Eduskunta. https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+13/2025+vp?lang=fi

Kantola, A. (15.11.2022). Me tarvitsemme tekijöitä myös ulkomailta. Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja: Työvoimapula estää yritysten kehittymistä. Maaseudun Tulevaisuus. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/78b4bad1-3aac-440f-babe-fc4416d8fffc

Mannila, M. (28.5.2025). Miten vihreä siirtymä vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämään ja työmarkkinoihin: Hajanaisia ajatuksia aforismeilla suodatettuna. @SEAMK-verkkolehti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855496

Mannila, M. (25.6.2024). Älykäs vihreä kasvu. @SEAMK-verkkolehti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558095 

Seppelvirta, H. (5.12.2025). Kommenttipuheenvuoro Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus sidosryhmätilaisuudessa. [Osallistuminen tapahtumaan].

Vuorela, B. (27.11.2025). Uusille elinvoimakeskuksille nimettiin johtajat – pohjalaismaakunnissa jatkavat tutut nimet. Yle.fi. https://yle.fi/a/74-20194995

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...