Skip to main content

Posts

Ecopolis and Carbon calculators

Kuvat Margit Mannila Ecopolis Iowa City . (11.9.2018) Ecopolis plaza . (11.9.2018) Carbon Footprint . (11.9.2018).  Carbon calculator . (11.9.2018). WWF. Carbon footprint calculator . (11.9.2018).  Hiilijalanjälki (laskuri) (11.9.2018).   Sitra . (11.9.2018).   Syke .  (11.9.2018).

Millaista olisi olla johtaja?

Kuvat Margit Mannila  Oletko miettinyt, millaista olisi olla johtaja? Onko tavoitteenasi itse olla joskus johtaja? Tartu tilaisuuteen! Nimittäin: 17-24 -vuotiaille nuorille tilaisuus seurata johtajan työpäivää – haku auki nyt! Mitä johtaja tekee? Mikä on johtajan tärkein taito? Miten johtajasta tuli johtaja?  YES Pohjanmaa järjestää yhdessä Pohjanmaan Kauppakamarin ja Nuorkauppakamarin kanssa Päivä johtajana - kampanjan, jossa nuori pääsee päivän ajaksi seuraamaan johto- tai esimiesasemassa olevaa henkilöä.  Nuorelle päivä on ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella etualapaikalta tarkastella johtajuuteen ja työelämään liittyviä asioita ja selvittää, mitä johtajuus tarkoittaa käytännössä ja millaisia taitoja työelämässä tarvitaan.  Päivän aikana nuori mahdollisesti osallistuu tapaamisiin, todistaa päätöksentekoa, näkee henkilöstöhallintoa tai seuraa muita johtajan työpäivään liittyviä asioita. Parhaimmillaan nuori saa eväitä oman työuransa...

Oikeuslähdeteoriat

Kuvat Margit Mannila III Oikeusläheteorian tehtävä Oikeuslähdekäsitteiden tehtävänä on: - jäsentää oikeudellinen materiaali sovellutusta, tulkintaa tai systematisointia varten - osoittaa suuntaviivoja konkreettista ratkaisua varten - osoittaa miten oikeusjärjestys säilyttää yhtenäisyytensä ja yhdistää eri oikeuden toiminnot (lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja oikeustiede) (Tolonen 2003, 69.) Tolonen (2003, 69-70) tarkoittaa oikeuslähdeteorialla ajatusrakennelmaa, joka pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen: Teoriaongelma kysyy oikeuslähdekäsityksen perusteita ja suhteuttaa sen osaksi oikeuden teoriaa. Hierarkian ongelma kysyy, missä hierakkisessa suhteessa oikeuslähteet ovat keskenään. Toisin sanoen, voidaanko yleisesti sanoa, että jokin oikeuslähde on toista painavampi niiden ristiriitatilanteessa? Esimerkiksi Aulis Aarnion oikeuslähdeoppi voidaan tulkita juuri tällaiseksi teoriaksi. Realisoitumisen ja tulkinnan ongelma koskee sitä, miten eri oikeuslähteet realisoituvat k...

Eri oikeuslähdekäsitteet

Kuva Margit Mannila Eri oikeuslähdekäsitteet Tolonen (2003, 19) aloittaa lyhyellä johdattelulla suomalaisiin oikeuslähteiden käsityksiin. Otto Brusiin (1938) eritteli tuomarin harkintaa normin puuttuessa.  => oikeuslähteen kytkentä kulloiseenkin reaaliseen oikeusyhteisöön: laki ja tapaoikeus. Tapaoikeutta kannattelee konkreettinen ja reaalinen oikeusyhteisö ja siinä esiintyvä oikeusvakaumus (11.9.2019). => tuomioistuinkäytäntö, oikeustiede ja tuomarin sosiaalinen tieto (ks. Karhu, Juha 2013. Retoriikka oikeudessa . 11.9.2019) => analogia ja oikeusperiaate - analogia tarkoittaa tulkinnan ulottamista sen säännöksen varsinaisen sanamuodon ulkopuolelle (argumentaatiomuoto). Analogiapäättely . (11.9.2019). - oikeusperiaate tai yleinen oikeusperiaate: niiden avulla tuomari voi formuloida uusia oikeusajatuksia. Tolonen (2003, 20) kirjoittaa, että Brusiinin mukaan tuomari on luova toimija eikä päättelykone. "Yleisten oikeusperiaatteiden" kohdalla Brus...

Oikeuslähdeoppi

Kuvat Margit Mannila  "Oikeuslähdeoppi koskee erityisesti oikean yläpremissin eli juttuun sovellettavan oikeusnormin löytämistä." - Hannu Tolonen OTT, professori Hannu Tolonen jakaa teoksensa Oikeuslähdeoppi neljään tekstiosaan. Teoksen viides osa käsittää lähdeluettelon. Teos on selväkielinen ja siten suhteellisen helppolukuinen myös sellaiselle, joka ei ole asiasta kovin hyvin perillä.  I Oikeuslähdeoppi: kysymyksenasettelua II Eri oikeuslähdekäsitteet (12.9.2018). III Oikeuslähdeteoriat (12.9.2018). IV Eri oikeuslähteet (18.9.2018). Tolonen (2003, 1) aloittaa teoksensa määrittelemällä, mitä oikeusläheopilla tarkoitetaan: Lain ja tuomioistuinten ratkaisujen ohella sillä tarkoitetaan mm.  - oikeuden luonnetta - oikeuden tulkintaa - oikeuden syntyä - oikeuden löytymistä Yleinen oikeustiede (oikeusteoria) suuntautuu  oikeuden yleisiin oppeihin yleisten oppien historiaan ja niiden taustaan ("oikeuden aatehistoria") yhteiskuntafilosof...

Sopimus ja sopimuksen synty

Kuva Margit Mannila  Tässä osiossa on muutamia keskeisiä ajatuksia sopimuksesta ja sopimuksen synnystä. Enemmän asiaa aiheesta löytyy tekstistä Yleinen sopimusoikeus . Yleistä sopimuksesta Sopimusvapaus Sopimuksen sitovuus/Sopimukset on pidettävä (Pacta sunt servanda) Sullinen sopivus on pätevä  Suomen Asianajaliiton (2018) sivustolla tiivistetään, mitä sopimuksessa pitäisi vähintään olla: 1.    Sopijapuolet sekä yhteystiedot 2.    Sopimuksen tarkoitus. Tarkoituksen merkitys korostuu yleensä sitä enemmän mitä hankalammista sopimusehdoista on kyse, koska tällöin osapuolten tarkoituksesta voidaan saada johtoa siihen, mitä osapuolet ovat tarkoittaneet, jos tietyn sopimusehdon laadinnassa on epäonnistuttu.  3.    Sopimuksen soveltamisala, jossa määritellään mitä asioita sopimus koskee ja rajataan mahdollisesti sopimuksen ulkopuolelle jäävät asiat ja alueet 4.    Varsinaiset sopimusehdot eli osa...

Keskeisiä kysymyksiä opinnäytetyössä

Kuva Margit Mannila Suurin osa opinnäytetyön tekijöistä törmää samoihin ongelmiin opinnäytetyössään. Yksi juurisyy saattaa olla se, että ei viitsitä oikeastaan perehtyä siihen aiempaan tutkimukseen ja siitä syystä ei ole oikein kartalla siitä, mitä pitäisikään tehdä.  Nostan jälleen esiin muutaman perusasian, joihin suurin osa opinnäytetyön tekijöistä törmää. Y leistä opparista löytyy tästä postauksesta Opinnäytetyö (25.10.2018). Tässä kirjoituksessa olen myös ihan  yleisellä tasolla: Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina   (25.10.2018). Tässä on erityisesti hahmotettu YAMK opinnäytetyöprosessia. Samat asiat ovat oleellisia myös kandintyössä. YAMK opinnäytetyöprosessi (25.10.2018). Tästä linkistä katso erityisesti Saikkosen kirjoitus, joka on otsikoitu teoreettinen viitekehys.Siinä on hyvä kuvaus siitä, mitä teoreettinen viitekehys tarkoittaa. Esimerkiksi tutkimuksen menetelmät eivät ole teoreettinen viitekehys. Mikää...