Skip to main content

Keskeisiä kysymyksiä opinnäytetyössä

Kuva Margit Mannila



Suurin osa opinnäytetyön tekijöistä törmää samoihin ongelmiin opinnäytetyössään. Yksi juurisyy saattaa olla se, että ei viitsitä oikeastaan perehtyä siihen aiempaan tutkimukseen ja siitä syystä ei ole oikein kartalla siitä, mitä pitäisikään tehdä. 

Nostan jälleen esiin muutaman perusasian, joihin suurin osa opinnäytetyön tekijöistä törmää.


Yleistä opparista löytyy tästä postauksesta Opinnäytetyö (25.10.2018).

Tässä kirjoituksessa olen myös ihan  yleisellä tasolla: Tutkimus- ja kehittämistehtävä prosessina  (25.10.2018).



Tässä on erityisesti hahmotettu YAMK opinnäytetyöprosessia. Samat asiat ovat oleellisia myös kandintyössä. YAMK opinnäytetyöprosessi (25.10.2018).



Tästä linkistä katso erityisesti Saikkosen kirjoitus, joka on otsikoitu teoreettinen viitekehys.Siinä on hyvä kuvaus siitä, mitä teoreettinen viitekehys tarkoittaa. Esimerkiksi tutkimuksen menetelmät eivät ole teoreettinen viitekehys.






Kun työtä  jäsentää, siitä saa muutamalla pienellä keinolla ammattimaisemman. Opinnaytetyon pituus ja rakenne  (25.10.2018).

Pituus tradenomin työssä on n. 30-50 sivua  YAMK työssä on n. 55-80 sivua. 
Muista kuitenkin, että pituus ei ole se olennaisin asia, vaan se että asiat ovat kohdallaan ja osoitat työssäsi, että olet ymmärtänyt mitä teet ja mitä asiat tarkoittavat.




Tutkimuskysymys on olennainen asia opinnäytetyössä.


Se olisi hyvä olla mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, jotta siihen on helppo vastata.
Tutkimuksen kysmyslomakkeessa esität sellaisia kysymyksiä, joilla saat vastauksen mahdolliseen tutkimuskysymykseesi/tutkimuskysymyksiisi. Hyvä tapa on merkitä mihin tutkimuskysymykseesi lomakkeella olevalla kysymyksellä saat vastauksen.





Hyvä rakenneohje opinnäytetyön lukujen sisältöön löytyy blogistani otsikolla

 
Esimerkki


Edit
1.2.2022 10/45.
25.10.2018 (35)

Auta minua pitämään sivusto ajan tasalla. Jos huomaat, jonkun linkkaamisen arvoisen sivuston tai huomaat, että joku linkki ei toimi, laita viesti kommenttikenttään.


Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...