Merkintöjä tutkimuksen ja liiketoiminnan etiikasta sekä vähän tulevaisuudentutkimuksestakin

Delfoi-menetelmä (ks. Wikipedia in English, Suomeksi ei ole sivua ks. Metodix )

Delfoi menetelmän synnystä ja menetelmästä (Pentti Roution sivut).

Foresight

Futuuri

Futurix

Tulevaisuuden tutkimuskeskus TKKK

Tulevaisuuden tutkimuksen VerkostoAkatemia

Tulevaisuutta voi tutkia mm. Ilkka Niiniluodon mukaan


Liiketoiminnan etiikka

Asgray Nader & Mitschow Marc C.; Towards a model for international business ethics. Journal of Business Ethics, Mar 2002.

Betz Fritz, Schwarz-Wölzl Maria Ethics, Business Ethics and the Role of Codes of Conduct for IST-enabled Cross-border Work Arrangements – Context Analysis. Vip-Voluntary Industrial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/D6final3.pdf

Clarkson, Max B E, A stakeholder framework for analyzing and evaluating corpora, Academy of Management. The Academy of Management Review, Jan 1995.

Corporate Social Responsibility and Environmental Management

Donaldson, Thomas & Preston, Lee; The Stakeholder theory of the corporation, Academy of Management, The Academy of Management Review, Jan 1995.

Frankena William K., Ethics, second edition, Prentice Hall, 1973.

Hanzelkova A. (2004). Re-establishing traditional Czech family business. A multiple case study on the present challenges. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja Nro: 36. Väitösk. Tutkii Tsekkiläisiä firmoja, jotka pyristelevät uuteen nousuun.

Helcon

Jones, Tomas, Instrumental Stakeholder Theory: A synthesis of ethics and…, The Academy of Management Review, Apr 1995.

Joyner Brenda E., Payne Dinah, Raiborn Cecily A.; Building values, business ethics and corporate social responsibility into the developing organization, Journal of Developmental Enterpreneurship, Norfolk Apr 2002.

Kopperi M. (1999) Liike-elämän etiikka ja talouden globalisaatio. Niin & näin verkkolehti, 1/99. (Kannattaa tutustua, tästä pääsee alkuun.)

Kujala, J. (2001). Liiketoiminnan moraalia etsimässä. Suomalaisten teollisuusjohtajien sidosryhmänäkemykset ja moraalinen päätöksenteko. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Väitösk. Ei sähköisessä muodossa.

Lämsä, A-M. (2001). Organizational downsizing and the Finnish manager from an ethical perspective. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julaisuja Nro: 12. Väitösk. Irtisanomisten etiikka korostuu. Ei sähköisessä muodossa.

Mackenzie, C. (1998). The Choise of Criteria in Ethical Investment. A Europan Review of Business Ethics, 7(2), 81-86.

McDonald, G. & Roberts, S. (1994). product Piracy: The Problem that Will not Go Away. Journal of Product & Brand Management 3(4), 55-65.

Peltola Pekka; Yritysten yhteiskunnallinen vastuu; Kehitysmaiden tuotantotoiminta samalle lähtöviivalle teollisuusmaiden kanssa, Työpoliittinen aikakausikirja 3/2005.

Pekkola, J. & Pekkola, K. (2005) Liiketoiminnan etikka. Työpoliittinen aikakauskirja.

Pekkola Juhani & Pekkola Kimmo; Theoretical essence of business ethics, Classification of approaches, cultural and business environmental impacts on ethics, IST-2000-25463, Vip-Voluntary Indus-trial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/D3_final_1.pdf

Pekkola Juhani & Pekkola Kimmo; Values and Ethics and CSR in Business Practice, Helsinki 2002, IST-2000-25463, Vip-Voluntary Industrial Code of Practice. http://www.unomondo.org/publications/WP2_D12D9.pdf

Pellinen, J. & Peltonen T. (?) Liiketoiminnan etiikka - ongelma vai ratkaisu. Oulun yliopisto.

Preston, L. E., Sapienza, H.J.; Stakeholder Management and Corporate Performance., Journal of Behavioural Economics, 19: 361–375; 1990.

Puohiniemi, M.

Vitell, Scott J; Nwachukwu, Saviour L; Barnes, James H, The effects of culture on ethical decision-making: An application of Hofstede's typology, Journal of Business Ethics, Oct 1993.

Virtanen, A. (2002). Laskentatoimi ja moraali. Laskenta-ammattilaisten käsityksiä hyvästä kirjanpitotavasta, hyväksyttävästä verosuunnittelusta ja hyvästä tilintarkastustavasta. Jyväskylän yliopisto: Taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja Nro: 19. Väitösk.


Tutkimuksen etiikka

TUTKIMUSETIIKKA

Tutkimuseettisiin kysymyksiin tulee suhtautua vakavasti, koska tieteellisen tiedon oikeellisuus perustuu siihen, että tutkimus on tehty tieteen pelisääntöjä noudattaen. Meillä kaikilla tutkimusta tekevillä on vastuu tässä asiassa.

Tästä linkistä löytyy tietoa tutkimuksen tekemisen etiikasta. Ajankohtaista tutkimuseettinen neuvottelukunta,

Tämä linkki ja paperi on ollut mm. omissa jatko-opinnoissani yksi tutkimuksen tekemisen luennoilla esitetty:

TUTKIMUSETIIKKAAN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA


Cavanagh, Allison. 1999. Behaviour in Public? : Ethics in Online Ethnography. Cybersociology. Issue Six: Research Methodology Online.

Heller, Frank (ed.). 1986. The Use and Abuse of Social Science. SAGE Publications, London-Beverly Hills-Newbury Park-New Delhi.

Herrera, C. D.. 1999. Two arguments for 'covert methods' in social research. The British Journal of Sociology 50: 2, 331-343.

House, Ernest R. and Howe, Kenneth R. 1999. Values in Evaluation and Social Research. SAGE Publications, London.

Ilmonen, Kaj (toim.). 1998. Moderniteetti ja moraali. Gaudeamus, Helsinki.

Jalkanen, H. & Palmroth, A. 1985.Tieteellisen toiminnan vastuu (toim.)

Jyväskylän yliopiston rauhankomitea ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylä.

Karjalainen, Sakari. 1998. Suomen Akatemia sitoutunut tutkimuseettisiin ohjeisiin. Suomen Akatemia tiedottaa 3/1998, 15.

Koski, L. 1993. Tieteen tahtomana, yliopiston tekemänä : yliopiston sisäiset symboliset järjestykset. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja.

Löppönen, P., Mäkelä, P.H. & Paunio, K. 1991. (toim.) Tiede ja etiikka. Porvoo : WSOY.

Palmroth, A. ja Nurmi, I. (toim.). 1996. Alttiiksi asettumisen etiikka. Laadullisen tutkimuksen eettisiä kysymyksiä. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja 38. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.

Sapsford, Roger and Abbott, Pamela (1996). Ethics, Politics and Research. In Data Collection and Analysis. Edited by Roger Sapsford and Victor Jupp. SAGE Publications, London-Thousand Oaks-New Delhi.

Pietarinen, Juhani ja Poutanen, Seppo. 1998. Etiikan teorioita. Gaudeamus, Helsinki.

Singleton, Royce A. Jr. - Straits, Bruce C. - Miller Straits, Margaret. 1993. Approaches to Social Research. Second Edition. Oxford

University Press, New York Oxford. (myös ASA:n, AAA:n ja APA:n eettiset säännöt)

Vattimo, Gianni. 1999. Tulkinnan etiikka. Paradigma -kirjasarja. Tutkijaliitto, Helsinki.

Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tietosuoja. 1987. Suomen Akatemian julkaisuja 1/1987. Helsinki. Tämä yllä olevan kirjallisuuden lähde on Jyväskylän yliopiston etiikan sivut.


Eettisyys on aivan erityisesti hyvä muistaa silloin, kun lähtee yleistämään saamiaan tuloksia laajemmin kuin tutkimuksen kohdejoukon tai siihen vastanneiden määrän, ja toisaalta laadun perusteella, pitäisi tai olisi edes mahdollista yleistää.

Pohdinnan paikka on mm. siinä:

- vaikka tutkimukseni on tehty kvantitatiivisilla menetelmillä, onko sen kohdejoukko OIKEASTI edustava? Voinko olla tästä edustavuudesta varma, ja jos voin, niin miten perustelen? Miten voin sen osoittaa luotettavasti?

- mikä on saamani vastausprosentti suhteessa koko kohdejoukkoon ja otokseeni?

- voinko tehdä sitovia tai suuntaa antavia johtopäätöksiä sen perusteella, että saan vastaukset esim. alle 1/3? Voinko olla esim. varma, onko tutkimukseeni vastanneet edelleen edustava otos kohdejoukosta?

- myös viittaustekniikka on osa tutkimuksen etiikkaa. Siksi painotamme huolellista viittaustekniikkaa. (Siksi pisteen paikalla on merkitystä!)

- Jaana Hallaman mukaan: "Tutkimusetiikka ei kuitenkaan rajoitu vain siihen, mitä tiede tutkii ja millainen elävien olentojen asema tutkimuskohteina on. Tiedeyhteisön kannalta tutkimusetiikassa on kysymys ennen muuta tieteen sisäisestä ja tieteen harjoittamisen etiikasta. Yhteiskunta ulottaa laillisen säätelyn tieteeseen, kun on kysymys yhteiskunnan etujen turvaamisesta suhteessa tieteeseen. Sikäli kuin on kysymys säätelystä, jota tarvitaan tieteen autonomian ja tieteellisen toiminnan integriteetin varjelemiseksi, tiedeyhteisön on tehtävä tämä itse. Tutkimusetiikka ei ole jonkin ulkopuolisen tahon tieteeseen kohdistama vaatimus tai sille asettama normisto, vaan tiedeyhteisön muotoilema ja ylläpitämä käsitys siitä, mitä moraalisesti kestävä ja tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus on.

Eri puolilla maailmaa on viime vuosikymmeninä muodostettu erilaisia valvontaelimiä tutkimuseettisten kysymysten käsittelemistä varten. Niiden juridinen status vaihtelee, mutta yleensä ne ovat keskittyneet laatimaan määritelmiä, joiden avulla tutkimuseettiset väärinkäytökset voitaisiin tunnistaa, ja ohjeistoja, joiden avulla rikkomusepäilyt voitaisiin selvittää. Vaikka tutkimuseettisiin rikkomuksiin puuttumista on pidetty tärkeänä, erilaisten ohjeistojen ja tutkintaelinten oikeutus ja merkitys on myös asetettu kyseenalaiseksi. Tieteenalojen ja tutkimusmetodien monimuotoisuus saa epäilemään, onko ylipäätään mahdollista määritellä yleispäteviä tutkimuseettisiä normeja. Tieteen kansainvälistyminen mutkistaa tilannetta: se, mikä yhtäällä hyväksytään, on toisaalla kiellettyä. Tutkimusetiikkaa on käytetty myös väärin tieteellisillä areenoilla; kilpailijasta esitetty vilppiepäily voi langettaa hänen ylleen varjon, jota on vaikea hälventää." (tsv.fi/ttapaht/021/paakirjoitus.htm. 28.11.2005. Sivu ei ole enää aktiivinen. Tämä teksti on kopio sieltä.)