Skip to main content

Sananvapaus

Sananvapaus on mielenkiintoinen asia.Sen olemassaolon huomaa yleensä vasta siinä vaiheessa, kun kokee, että omaa sananvapautta ei ole kunnioitettu, sitä on rajoitettu tai loukattu jonkun ulkopuolisen taholta. Nämä asiat/toimet voivat olla pieniä ja lähes huomaamattomia tai sitten suurempia ja räikeitä esim. suoranaista uhkailua tai rajoittamista.

Pyrin tässä tekstissä avaamaan hieman sananvapauden käsitettä muutamien lähteiden avulla. Esimerkiksi suomenkielisessä Wikipediassa on sananvapaudesta ja julkisuudesta kirjoitettu näin: »Sananvapaus ja julkisuus:  Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.»  (Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälä.[1]

Sananvapauteen liittyy myös aina yksityisyyden suoja. Laki yksityisyyden suojasta 

Suomen journalistiliiton sivustolla on myös puhuttu sananvapaudesta.Sivustolla mainitaan, että meillä Suomessa sananvapaus on perusoikeus. Se on sitä yhdessä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden kanssa se on demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Journalistiliiton sivustolla mainitaan, että perusoikeuksia, kuten sananvapautta pyritään rajoittamaan mahdollisimman vähän ja tällöinkään oikeuden ydinajatusta ei saa rikkoa. Sananvapautta voidaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan mukaan rajoittaa vain lailla ja syistä
”… jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.”
Käytännössä oikeudesta hankkia ja vastaanottaa tietoa on tullut yhä tärkeämpi osa sananvapautta. Tämä edellyttää, että tieto on saatavilla ja se esitetään ymmärrettävässä muodossa. Suomessa ei ole ennakkosensuuria, vaan laissa turvataan oikeus vastaanottaa viestejä kenenkään ennalta estämättä. Sananvapauden käyttämiseen voidaan kuitenkin puuttua jälkikäteen, jos julkaistu viesti osoittautuu lainvastaiseksi.

Lisätietoja sananvapauslaista
Ajantasainen laki Finlex-kokoelmassa
Wikipedia
Sananvapaus wikipedian mukaan

EurLex Sananvapaus

Sensuuri ja sananvapaus

Internet, sananvapaus ja sensuuri

Sananvapaus on internetin sisäänrakennettu ominaisuus

Suonanttila-Tuuva, H. (2000.) Sananvapaus verkkojulkaisemisessa. Internetin haasteita journalismille.  Jyväskylän yliopisto. (Pro Gradu, PDF

Internet sananvapauden mahdollistajana (harjoitustyö, Metropolia) 

Internet-sivustojen valvonta ja säätely (OM)

Toriainen Esa: Sananvapaudesta Internetissä (harjoitustyö)

Internet syö ja tuo sananvapautta

UNESCO:n julkaisu online-sananvapaudesta

Rantanen, M. Sananvapautta vai tekijänoikeuden rikkomista 

Effi Sananvapaus 
Tämä on lainattu EFFI:n sivustolta:

"K: Eivätkö ihmiset vain puolustele sanavapaudella toisen loukkaamista, väärän tiedon levittämistä tai vaativat sen perusteella julkaisupakkoa?

Sananvapautta, kuten mitä tahansa vapautta, voi väärinkäyttää, ja myös käytetään väärin, eikä sitä saa etukäteen estää. Se on vapaudesta maksettava hinta. Tästä huolimatta väärinkäytöksiin toki voidaan ja pitää puuttua oikeusteitse jälkikäteen.

K: Miten sovitetaan yhteen sananvapaus ja vastuu? Onko näiden kahden välillä Internet-aikana entistä suurempi ristiriita?

Vapauden ja vastuun välillä ei ole ollut, eikä ole, todellista ristiriitaa — pikemmin ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Sananvapauden kääntöpuoli on tullut näkyvämmin esiin siksi, että Internet on tehnyt sen käyttämisen oikeasti mahdolliseksi paljon useammille ihmisille.

K: Eikö Internetin anarkia olekin vain vahingossa syntynyt väliaikainen asiaintila, joka korjataan pian?

Mikä ihmeen anarkia? Miten niin "korjataan"?
Vai onko anarkiaa se, että tavallisetkin ihmiset saavat äänensä kuuluviin? Aikaisempi asiantila, jossa vain rikkaat eturyhmät ovat saaneet äänensä kuuluville, on ollut korruptoitunut. Onneksi netti on tätä vähän jo korjannut."

Esa Torniaisen kirjoitus Sananvapaudesta Internetissä

Rosnell Jan:  Internet, sananvapaus ja sensuuri


Mikko Välimäki on nostanut esityksessään esiin seuraavia sananvapauteen liittyviä asioita:
§Sananvapauden käsite sidottu yhteiskuntajärjestykseen
•Suomi kuuluu eurooppalaiseen traditioon, jossa sananvapauden käsite laajempi kuin monissa muissa kulttuureissa
§Suomessa sananvapaus turvattu suoraan ihmisoikeussopimuksien kautta sekä perustuslaissa
§Sananvapauden suoja teknologianeutraali


© Electronic Frontier Finland ry http://www.effi.org/

Jukka Kemppinen on kirjoittanut blogiinsa jutun: Sananvapaus ja moderointi 

Nodernstreng Kaarle Sanavapaus etsii itseään

Kunnianloukkaus  Yksityishenkilön kunnian loukkaaminen tapahtuu suhteellisen helposti. Kynnys on kuitenkin korkea, jos kysymys on menettelystä esim. elinkeinoelämässä ja julkisessa virassa. Ohessa lainaus ko. tekstistä. "Kunnianloukkauksena ei kuitenkaan pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa tai näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä." (Lähde: http://www.nettilaki.com/a/kunnianloukkaus-on-valheellista-tietoa.) (Pari esimerkkiä edu.fi -sivustolta)


Tietoturva liittyy osaltaan sananvapauteen

Valokuva ja yksityisyydensuoja henkilötietolain kannalta  (Hyvä tietää-sarja)

Yksityisyyden suoja kameravalvonnassa (Hyvä tietää-sarja)

Yksityisyyden suoja työelämässä (mol.fi)

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...