Skip to main content

Yksin vai yhdessä?

https://quotesthatkeepmegoing.files.wordpress.com/2012/01/brick_wall.jpg

Kuvan lähde https://quotesthatkeepmegoing.files.wordpress.com/2012/01/brick_wall.jpg (8.2.2016).

Kun yksilö päättää ryhytä yrittäjäksi, hän yleensä miettii erilaisia vaihtoehtoja. Yksi aloittelevan yrittäjän tärkeimmistä kysymyksistä on yksin vai yhdessä. Jääskeläinen (2015, 106)  korostaa, että perustajäseneksi ei kannata ottaa yhtään sellaista kaveria, jolla on vain jotakin mysteeristä "visiota". Perustajajäsenen tulee olla sitoutunut yritykseen 100 %. Osa-aikaisilla perustajilla ei tee mitään. Epätasapainoista osallistumisesta ja työtaakoista tulee riitaa. Jos yksi tekee vähemmän kuin muut, mutta saa saman verran kaikkea hyvää, ovat riidan ainekset kasassa. Tuosta sitoutumisesta kirjoitin joskus 2015 otsikolla Kana osallistuu, sika sitoutuu. ( 16.2.2016). Pahoittelen, jos teksti loukkaa jotakuta.  Lisäksi Jääskeläinen (2015, 107)  neuvoo, että omistusoikeudet eivät saisi koskaan mennä yrityksessä tasan. Yhdellä on oltava päätösvalta, vaikka se olisi vain yhden prosenttiyksikön erolla.



Tästä asiasta olen sataprosenttisesti samaa mieltä Jääskeläisen kanssa. Olen nähnyt näiden "me ei olla koskaan riidelty"- tapausten perustamia yrityksiä muutaman liikaa. Olen yrittänyt kaikille selittää, että teillä ei ole aiemmin ollut yhteistä kukkaroa. Yleensä vielä sanon, että avointa yhtiötä ei saa missään tapauksessa perustaa. Se, mitä lukee avointayhtiötä ja kommandiittiyhtiötä koskevan lain 389/1988  1 § :2  ei ole mikään pikkujuttu: "Avoimen yhtiön yhtiösopimuksen osapuolet (yhtiömiehet) vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan." Jos tämä kohta toteutuu se ei ainakaan ystävysten välejä ole omiaan parantamaan.

1 § (11.12.2015/1444)
Soveltamisala ja yhtiömiesten vastuu
Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityihin avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin, jollei muussa laissa toisin säädetä. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä kaksi tai useampi harjoittaa yhtiösopimuksen perusteella yhdessä elinkeinotoimintaa yhteisen taloudellisen tarkoituksen saavuttamiseksi.

Avoimen yhtiön yhtiösopimuksen osapuolet (yhtiömiehet) vastaavat yhtiön velvoitteista niiden täyteen määrään niin kuin omasta velastaan. Kommandiittiyhtiössä yhden tai useamman yhtiömiehen, ei kuitenkaan kaikkien, vastuuta yhtiön velvoitteista on rajoitettu yhtiösopimuksen osoittaman omaisuuspanoksen määrään.

Tässä laissa tarkoitetaan äänettömällä yhtiömiehellä kommandiittiyhtiön yhtiömiestä, jonka vastuu yhtiön velvoitteista on rajoitettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vastuunalaisella yhtiömiehellä tarkoitetaan kommandiittiyhtiön muuta yhtiömiestä.

Yrittäjäksi ryhtyjän on hyvä tajuta, että sitoumukset ovat todellakin sellaisia joiden sisällön joutuu täyttämään.


Jollakin on oltava päätösvalta
Jos kaikista varoitteluista huolimatta kuitenkin päätät aloittaa yrityksen ystäväsi kanssa, tavoitteet kannattaa laittaa testiin. Tehkää suunnitelmaa ja valmistelua tiiviisti yhdessä vähän pidemmän aikaa ja katsokaa, kuinka motivaatio ja kommunikaatiokyvykkyys säilyy.

Työpaikkojen ja kouluryhmien tiimiprosessit ovat pientä esimakua siitä, mitä saattaa olla tulossa.

Ainakin sinun täytyy ottaa tämä kohta vakavasti, jota kaikki yritysmaailmaa vähänkin tuntevat painottavat, että omistusoikeudet eivät saisi koskaan mennä yrityksessä tasan, vaan jollakin täytyy olla aina päätösvalta, jotta yritys säilyy toimintakelpoisena. Myös Jääskeläinen (2015, 107) painottaa tätä asiaa.  Eroa omistuksessa voi olla vain prosentti (49/51), mutta ero on oltava. Jos tiedosta huolimatta teet toisin, ongelma on ainoastaan ja vain sinun ja sinusta hyötyvät ainoastaan juristit.


Lähteet
Jääskeläinen, Janne (2015) Älä yritä! Tätä sinulle ei kerrota yrittämisestä. Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki.

Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä 389/1988. Finlex. (8.2.2016).
Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Opinnäytetyön työsuunnitelma

Opinnäytetyön työsuunnitelman kappaleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeen mukaan. 1. Työn tausta - Tilanne yrityksessä/organisaatiossa - Tilanne markkinoilla/toimintaympäristössä yms. - Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat 2. Työn tavoitteet - Johdetaan työn taustasta - Työn päätarkoitus - Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) - Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä/miten - Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle - Viittaus tarvittaessa mahdoolisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 3. Työn teoreettinen tausta (viitekehys) - Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet 4. Toimenpidesuunnitelma - Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä - Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät - Mikäli työ vaatii tutkimuksen/tutkimusten tekemistä - Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä - keneltä - miten (konkrettisesti...

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...