Skip to main content

Liiketoimintaosaaminen


Kuvat Margit Mannila 

Liiketoimintaosaaminen tarkoittaa opetusministeriön (2001) asettaman työryhmän mukaan   kykyä luoda, tutkija ja kehittää liiketaloudellista toimintaa (Lehtinen).

Lehtisen mukaan liiketoimintaosaaminen sisältää kaikki ne tiedot ja taidot, joita tarvitaan liiketaloudellisesti toimivien organisaatioiden kannattavaan ja kestävään johtamiseen. Liiketoimintaosaamisen tarvetta perusfunkitoiden osalta tarvitaan kaikilla työaloilla ja johtopaikoilla. Näitä ovat johtaminen, markkinointi ja taloushallinto. Lehtinen viittaa tekstissään Mittilään (2003), joka on määritellyt liiketoimintaosaamisen laaja-alaiseksi, kokonaisvaltaiseen talouden ja taloudellisen käyttäytymisen ja sen ehtojen ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen pyrkiväksi tavoitteelliseksi toiminnaksi. "Liiketoimintaosaaminen on toimintaympäristön mahdollisuuksien ja rajoitteiden tunnistamista, innovointia ja toimintojen organisointia ja koordinointia siten, että saavutettu tulos on taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti optimaalinen."

Liiketoimintaosaaminen sisältää kilpailun kansainvälisillä markkinoilla, toimintamallit ja ansaintalogiikat tässä ympäristössä sekä yritysten kasvun, muutosten ja osaamisen hallinnan eri elinkaaren vaiheissa. Yhden näkemyksen mukaan liiketoimintaosaamisessa on kysymys nopean ja innovatiivisen muutoksen johtamisesta, dynaamisen yrityskokonaisuuden hallinnasta. Vastaavasti on todettu, että todellista liiketoimintaosaamista on prosessilähestymistapa ja kokonaisvaltainen näkemys yritystoiminnasta.  (Lehtinen.)

Perinteisesti liiketoimintaprosesseilla on ymmärretty tuotannollisen toiminnan kuvaamista. Lehtinen ottaa esiin Järnstedtin (2005) tekemän jaon, jossa liiketoimintaprosessit on jaettu viiteen osa-alueeseen: hallinto, asiakkuudenhallinta, toimitusketjun hallinta, tutkimus & tuotekehitys ja infrastruktuuri. (Lehtinen.)

Lehtinen toteaa, että liiketoimintaosaamisen sisältö muuttuu, kehittyy ja kansainvälistyy koko ajan ja siksi on tarpeen tarkastella mitä asioita pitäisi nostaa esiin tällä saralla. Tällaisia painopisteitä ovat olleet mm. verkosto- ja kumppanuusosaaminen, yrityksen yhteiskunnallisen vastuun hallinta ja muut eettiset kysymykset. Innovaatioihin liittyvä osaaminen liittyy myös tähän. Lisäksi nykyisin pitäisi olla itsenstään selvää, että kaiken liiketoimintaosaamisen on oltava asiakaslähtöistä ja -keskeistä. (Lehtinen.)

Viitalan ja Jylhän (2006) teoksen Liiketoimintaosaaminen. menestyvän yritystoiminnan perusta, sisällysluettelo nostaa esiin liiketoimintaosaamisen osa-alueita:

  • asiakkaat ja heidän tarpeensa sekä se mitä heille myydään (mitä myyn?, kenelle myyn?) 
  • arvoketju, tilaus-toimitusketju ja asiakaspalveluprosessit, arvoverkot
  • tuotanto ja logistiikka
  • markkinointi
  • taloushallinto
  • rahoitus
  • riskienhallinta
  • henkilöstöjohtaminen
  • uuden liiketoiminnan luominen
  • verkottuneen liiketoiminnan johtaminen (Viitala & Jylhä 2006, 8).

I Yritystoiminta ja yrittäjyys
1 Yritystoiminnan merkitys ja muodot 
- Yritysoikeus
- Liiketoimintasuunnitelma ja yhtiöoikeus. (3.4.2018).

2 Yrittäjyys yritystoiminnan perustana
3 Yritysideasta liikeideaksi (Mitä, kenelle, miten?)

4 Yrityksen strategiset valinnat (Mihin perustat päätöksen)

II Yritys markkinoilla
6 Asiakasmarkkkinointi ()

III Yritystoiminnan organisointi ja resurssointi
7 Toimitusketjun hallinta (logistiikka on tärkeää!)
8 Toiminnan organisointi
9 Henkilöstö (on voimavara)
- Riskienhallinta (3.4.2018).

IV Liiketoiminnan johtaminen
10 Johtaminen (johtaja voi helposti upottaa laivan)
11 Yrityksen johtamisjärjestelmä
12 Osaaminen ja tiedon johtaminen (Kuinka johtaa osaamista ja tietoa?)
- Keskiössä ihminen (3.4.2018).

V Yrityksen kestävä tulevaisuus
14 Yrityksen kestävä kasvu
15 Riskienhallinta  (3.4.2018). 
16 Vastuullinen liiketoiminta (Mitä vastuullisuus on?)
17 Monimuotoisuuden johtaminen (Erilaisuus on voimavara)
18 Tulevaisuuden ennakointi (Kuinka katsoa tulevaisuuteen?)


Lähteet ja lukemisto

Kasikinen, Tuuli. (2013). Kolme kestävän kehityksen polkua yrityksen menestykseen. Sitra. (7.10.2016).

Lehtinen, Uolevi. Ilmiö nimeltä liiketoimintaosaaminen.  (Luettu 29.9.2016).

Mannila, Margit. (2014). Kenelle myyn? Perheyrittäjyys. (29.9.2016). 

Mannila, Margit. (2018). Keskiössä ihminen. Perheyrittäjyys. (3.4.2018).

Mannila, Margit. (2017). Liiketoimintasuunnitelma ja yhtiöoikeus. (3.4.2018). 

Mannila, Margit. (2015). Riskienhallinta. Perheyrittäjyys. (29.9.2016). 

Mannila, Margit. (2015). Talous ja yrittäminen. Perheyrittäjyys. (29.9.2016).

Mannila, Margit. (2009). Tulevaisuus ja sen tutkiminen prof. Sirkka Heinosen luennot. Perheyrittäjyys. (24.10.2016). Ks. myös. Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus, osa I (3.4.2018).

Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus, osa II. (3.4.2018).

Mannila, Margit. (2015). Yrityksen tilinpäätös ja sen lukeminen. Perheyrittäjyys. (29.9.2016).

Pietiläinen, Tarja, Lehtimäki, Hanna & Keso, Heidi (2005). Liiketoimintaosaamisen lähtökohdat - innovatiivinen ja verkostomainen yrittäjyys . 175/2005. TEKES.

Viitala, Riitta & Jylhä, Eila (2006).  Liiketoimintaosaaminen. Menestyvän yritystoiminnan perusta. Edita. Helsinki. 

Edit

3.4.2018
29.9.2016

Comments

Nimetön said…
Hyviä kohtia liiketoimintaosaamisesta. Totta, sisältö muuttuu koko ajan ja tässä on hyvä pysyä perässä. Taloushallinto on todella tärkeä myös.
MarMa said…
Kyllä. Aihealue on todella laaja.
Erityisesti lainsäädännön muutokset täytyisi aina huomata. Voi tulla kalliiksi. Erityisesti kirjanpito- ja verolainsäädännön ajantasaisuus on hyvän kirjanpitäjän peruspalvelua.

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...