Skip to main content

Opiskelutaidot (haltuun)



Kuvat Margit Mannila

Siirtyminen alemmalta asteelta ylemmälle on jonkinlainen kulttuurishokki. Siinä kun aiemmin on saanut selkeästi läksyt kirjasta, nyt saakin muutaman kirjan ja tehtävän. Joskus kirjat saattavat olla valinnaisia ja joskus niitä saattaa olla vino pino yhdellä kurssilla. 
Niitä ei voi entiseen tapaan opetella ulkoa eikä pääsääntöisesti lähteä siitä ajatuksesta, että on olemassa  joku yksiselitteinen ainoa oikea vastaus. Poislukien matematiikka ja muut eksaktit tieteet.

Kun aloitat uuden kurssin, mieti oppimistavoitteesi. Aloita pohtimalla, mitä asiasta jo tiedät. Pohdi sitten, mitä haluaisit oppia lisää. Tee selkeä oppistavoite (vilkaise kurssikuvausta) ja tee sen pohjalta oma suunnitelmasi. 

Olen koonnut tähän postaukseen opiskelutaitoihin liittyviä kirjoituksiani ja lähteitä aihepiirin liepeiltä.


Lähteet ja lukemisto

Kyky-projekti. 2011-2014. Opiskelukyky.fi. (6.1.2019). 

Mannila, Margit. Perheyrittäjyys. (6.1.2019).
  1. Asiaa oppimistyyleistä. (2014).
  2. Digitalisaation vaikutukset ihmisten elämään. (2015).
  3. Ennakointidialogi eli tulevaisuuden muistelu. (2012). 
  4. Hajanaisia ajatuksia oppimisprosessista. (2014).
  5. How to recognise learning? Kuinka havaita/tunnistaa oppmimaansa? (2014). 
  6. Motivaatio. (2017). 
  7. Mukavuusalue. (2019).
  8. Oma osaaminen. (2017).
  9. Opettaja ja opettajan oppimisprosessi. (2014).
  10. Opetusmenetelmät ja opiskelutaidot. (2016).
  11. Opinko elämää vai koulua varten? (2012). 
  12. Oppiminen ja motivaatio. (2014). 
  13. Oppiminen, oppimistyylit Learning, Learning Styles. (2011).
  14. Oppiminen tapahtuu kehitysalueella. (2016).
  15. Oppimisen säätely. (2014). 
  16. Oppimisvaikeudet - learning disability/difficulty. (2012).
  17. Oppimisvaikeuksista. (2014).
  18. Opintojen mitoitus. (2016).
  19. Pakkoa, porkkanaa vai pakkoporkkana eli kuinka saada aikaan roihu? (2013).
  20. Pelillistäminen Gamification. (2016).
  21. Pelillinen oppiminen, pelipedagogiikka Playful learning. (2015).
  22. Projektioppiminen. (2016). 
  23. Päivi Tynjälä: Oppiminen tiedon rakentamisena. (2013).
  24. Sosiaalinen media opetuksessa. (2013). 
  25. Sosiaalinen media opetuskäytössä: Twitter. (2011).
  26. Stereotypiauhkia ja mielen valmentamista. (2015).
  27. The iceberg illusion. (2017).
  28. The iceberg perspective. (2016).
  29. Toiminnalliset menetelmät. Learning by doing. (2014). 
  30. Tuottaako koulu syrjäytyneitä. (2017).
  31. Tutkiva oppiminen. Progressive inquiry. (2013).
  32. Tutkiva oppiminen. (2018).
  33. Valmenna mieltäsi.  (2015).
  34. Viisaat liikkeet-aivojumpalla apua oppimiseen: Tietämisen tapoja. (2011).
  35. Viisaat liikkeet - aivojumpalla apua oppimiseen: Viisaat liikkeet. (2011).
  36. Viisaat liikkeet III Oppimisjärjestelmien hoivaaminen ja suojeleminen. (2011). 
  37. Your plan & reality. (2013).
  38. Yrittäjämäinen oppiminen. (2012).


Edit
9.1.2019

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...