Perheyrittäjyys - Family Business

Tohtorien ja muiden korkeasti koulutettujen työllistyminen puhuttaa. Koulutetaanko tohtoreita liikaa? Minne tohtorit työllistyvät? Mitä tohtorit osaavat? Uskaltaako tohtoria palkata? Anni Peuran (2008) väitöskirja Tohtoriksi tulemisen tarina (PDF) tarkastelee väitöskirjaprosessia ja tohtorien tuntoja. Tohtoriksi tuleminen on akateemiseen maailmaan sosiaalistumisen avainvaihe, kuin kynnys matkalla kohti akateemista täysi-ikäisyyttä. Kynnyksen ylittäminen edellyttää muutosta ja siirtymää. Siksi ei ole yllättävää, että tohtoroituminen on nähty monissa tarkasteluissa initiaationa ja siirtymäriittinä akateemiseen maailmaan. Se voidaan rinnastaa työyhteisöissä tai oppilaitoksissa esiintyviin tulokastapoihin (esim. kastajaisiin), jotka liittävät uuden jäsenen rituaalisesti yhteisön piiriin. Yksi aineiston kirjoittajista kertoo promootiostaan näin.- Työllistymisestä Peuran väitöskirjassa todetaan mm. näin: T ehostetun tohtorikoulutuksen alettua tohtoreiden työllistyminen, ur...

Globalization, Entrepreneurship and Small Business ( Source More information on the pages .) Minulla oli ilo luennoida JAMK :n tutkimusseminaarissa. Luennon pitäminen on aina myös oman oppimisen ja oivaltamisen paikka. Itselleni tuli muutama oivallus, jotka voivat jo olla jollakulla käytössä, mutta laitan ne kuitenkin tähän esiin. Aiheenani oli Bronfenbrennerin ekologinen teoria ja sen soveltaminen tieteellisessä tutkimuksessa. Bronfenbrennerin malli on tietyllä tavalla maailmoja syleilevä ja monikerroksellinen - aivan kuten ekologiset kehät periaatteessa väistämättä ovatkin. (Ajatellaanpa vaikka luonnon ekosysteemiä.) Päivän lopuksi pohdimme Bronfenbrennerin mallin mahdollisia sovellusalueita käytännön työelämän ongelmien ratkaisemisessa ja tutkimuksessa. Listaan kertyi 26 erilaista vaihtoehtoa, jotka mielestäni kaikki olivat aivan realistisia mahdollisuuksia hyödyntää tätä mallia. PEST - malli on JAMK:ssa saanut perään kirjaimet E ja K. E = ekologinen ja K =...

Uusitutuminen on, yrittäjyyden tai paremminkin pitäsi sanoa, yrityksen menestymisen alku. Uusitutumisen voi liittää heikkoihin signaaleihin, ainakin toivottavasti. Itse olen taipuvainen ajattelemaan asian olevan näin. Ajatukseni lähtee tässä siitä, että kyky uusiutumiseen ja uudistamiseen on, pohjimmiltaan ennakointia ja asioiden näkemistä uudella tavalla. Siis toisella tavalla kuin muut (se lauma, josta olen koko kesän, vauhtiin päästyäni, jauhanut). Tai pitäisikö kirjoittaa, että uusituminen on uskallusta nähdä ja tehdä asioita toisella tavalla. Eri tavalla kuin lauma (muut), siitäkin huolimatta, että voi aluksi joutua pilkan kohteeksi. Siinä kun ne muut ovat vielä tyytyväisiä nykyisyyteen ja ajattelevat erään hitti-iskelmän tavalla: koskaan et muuttua saa , (biisi, joka toi aikoinaan Pasi Kaunistolle mainetta ja kunniaa). Tällaiseen muuttumattomuuden vaateeseen, ja velttoon tyytyväisyyteen nykytilaan, liittyy ansa. Lauman edelläkävijät, kutsutaan heitä nyt sitten vaikka guruapin...

Allen, G.N., Burk, D. L. & Davis, G. B. (2003) A cademic Data Collection in Electronic Environments' Definning Acceptable Use of Internet Resources . Alternative methods for collecting evaluation data ( The University of Arizona) Britannica Collecting data Collecting data by in-depth interviewing Collecting the data - Guide to data collection tools Collecting the data: templates and resources for the school library media specialist Collecting online data (for research) A great blog by Professor Galit Shmueli How the data are collected? O'Neill, B. (2004) Collecting research data online: Implications for extension professionals. Tools of the trade 42(3), Schmidt, F. Community Assessment: Data collection techniques . Understanding how sata is collected and presented

Kuva Margit Mannila Olen jonkin aikaa seuraillut Jari Parantaisen blogeja ja muutaman kerran kommentoinutkin. Parantaisen ote on varsin suorasukainen. Hänellä on ollut tässä kesän aikana mielenkiintoinen kahdeksanosainen guruopisto- juttusarja Sissimarkkinointi -blogissa. Aihe kokonaisuudessaan liittyy mielestäni jollakin tavalla omaan, jo piempään jatkuneeseen kiinnostukseeni heikkoihin signaaleihin, laumoihin, asiantuntijuuteen ja ehkäpä rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksikin. Uskallukseen erottautua vielä enemmän niistä erilaisista laumoista, joissa on jäsenenä ja liikkuu. En ole aivan varma, johtuuko rohkeuden tai uskalluksen puute jostakin sellaisesta vai ei. Olen napannut jostakin (valitettavasti en muista lähdettä, voi olla että se on peräisin professori Matti Koirasen luennolta tai...) tämän vitsin, jossa pohditaan sanojen involved ja committed välistä eroa ja mielestäni se sopii tähän: What is the difference between being involved and committed? When making bacon and e...

 Kuva Margit Mannila Jatkan tässä hieman vielä Mannermaan (2004) teoksen referointia ja kommentointia. Mannermaan aloittaa kirjansa toisen pääluvun mielestäni erittäin osuvalla, ranskalaisen tulevaisuudentutkija Michel Godet 'in (2001) lausahduksella: Maailma muuttuu, mutta ongelmat pysyvät samoina, koska ne liittyvät ihmisluontoon. Oikeastaan siinä on pähkinänkuoressa kaikki tulevaisuuteen ja olemiseen liittyvä. Ei ole mitään uutta ja yllättävää nyt eikä sellaista ole jatkossakaan tiedossa. Keksintöjä tulee ja menee, mutta uusien ideoiden saaminen kaupalliseen tuotantoon kestää, vert. kertomus banaania tavoittelevista apinoista, johon viittasin kirjoituksessani Erimielisyyksiin uskaltautuminen on tärkeä rohkeuden laji . (Mainittu otsikko on lainaus Maija-Riitta Ollilan teoksesta Lauman valta.) Mannermaa aloittaa toisen luvun sanomalla , että yhteiskunnan, talouden ja teknologian kehityksen logiikasta ei ole olemassa yhtä suurta Teoriaa, joka selittäisi kaiken olennai...

 Kuva Margit Mannila Kuvan lähde LinkedIn 2017.  Kirjoitin marraskuussa 2008 aihion, josta muokkasin myöhemmin vähän tieteellisemmän artikkelin, keskittyen (toivottavasti akateemisen fiksusti) neljään näkökulmaan yritysetiikasta. Alkuaan tavoitteeni oli kirjoittaa laveammin yritysetiikasta, yritysten tuloksesta, työllisyydestä ja lamasta, jonkinlainen puheenvuoro. Lamahirviön esiinmarssi pääsi nimittäin yllättämään talouselämän toimijat, taas kerran. Teksti tuli uudelleen mieleeni kun luin eilen (4.8.2009) Helsingin Sanomien yleisönosastolta kirjoituksen, jossa Pojan äiti -nimimerkillä kirjoittanut pohdiskeli, onko yhteiskunnalla käyttöä hänen 22-vuotiaalle pojalleen tai pojan kaltaisille terveille, urheilua harrastaville, hieman ujoille nuorille. Paskaduuneja poika on, äidin mukaan, tehnytkin. Nyt ei sitten ole enää niitäkään tarjolla kun taloudellinen tilanne on huonontunut. Pojan äiti kirjoittaa, että vanhempana suututtaa, että terveille ja työkykyisille isänm...