Perheyrittäjyys - Family Business

  Mikään ei ole turhaan mistä jää muisto .   -Marianne Kutila Kevään viimeisillä oppitunneilla pohdimme muutaman ryhmän kanssa markkinointia ja mainontaa. Markkinointi on mielenkiintoinen ja usein paljon tunteita herättävä aihekokonaisuus. Mikä on hyvää tai toimivaa mainontaa ei ole yksiselitteistä. Katselemme nimittäin mainontaakin oman kokemusmaailmamme läpi, emmekä välttämättä kykene saamaan kiinni siitä, mitä mainonnan suunnitelleet ovat tarkoittaneet. Mainoksien on tarkoitus jäädä ihmisten mieleen ja saada aikaan ostokäyttäytymistä, tästä syystä mainokset koskettavat tavalla tai toisella tunteita. Keskeinen kysymys lienee aina se, että kuinka erottaudutaan massasta/muista alan toimijoista mieleenjäävällä tavalla. Siis välttämättä ei ole niinkään tärkeää pidetäänkö mainoksesta, vaan se on tärkeää, että mainos jää mieleen. (Eikä mainoksen kohderyhmän ulkopuolisten kai tarvitse siitä pitääkään, sillä ei mainonnalla tavoitella heitä.) Esim. VA...

  Tämä on lainaus Tomi Kokkosen , Helsingin yliopiston sivustolla julkaistusta sanastosta. Olen lisännyt/etsinyt lähteitä sanoille, joista saa lisävalaistusta mieltä askarruttaviin outoihin sanoihin ja käsitteisiin. Toivon tämän osaltaan helpottavan käsitteiden ymmärtämistä ja mieleenpainamista. Postauksen ensimmäisessä osassa julkaisin sanastosta kirjaimet A-D . Toisessa osassa olivat vuorossa kirjaimet E-H . Tässä kolmannessa osassa  keskityn kirjaimiin I-N ja neljännessä osassa kirjaimiin, O-Y. Idealisaatio Jonkin asian, ominaisuuden, tapahtuman, säännönmukaisuuden tms. yksinkertaistava kuvaus, jossa monimutkaistavat tekijät jätetään huomiotta, tai esittäminen parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Tieteelliset lait, ennusteet, teoreettiset +mallit jne. koskevat usein idealisoituja tapauksia, mutta niitä voidaan sovelluksissa "korjata" lisäämällä tarkasteluun tilannekohtaista tietoa. Kakkori, L.. (1998 ). Jälkiä ja silmiä . Reijo Kupiainen, Hei...

  Olen tylsä opettaja. Teetän kursseillani useita aika laajoja tehtäviä. Yksi suuritöisimmistä tehtävistä on oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Se tuntuu monesta nuoresta hyvin vastenmieliseltä. No en väitä, että tällainen pohdiskelu on aikuisenkaan mielestä aina niin kovin mielekästä, siinä joutuu välillä menemään turhan syvälle oman ihonsa alle. Syy miksi teetän tietyn tylsisiä tehtäviä on siinä, että korkeakoulun tehtävänä on  harjaannuttaa opiskelijoita toisaalta itsenäiseen ajatteluun ja tiedon soveltamiseen. Sitäpaitsi meidän koulutuksen sanotaan olevan käytännönläheistä. Minulle se tarkoittaa sitä, että tarjoilen työkaluja, joita voi soveltaa elävässä elämässä. Oppimispäiväkirja on yksi tällainen. -Seis, sanoo opiskelija. -Mitä tekemistä oppimispäiväkirjalla on mukamas käytännön kanssa?  Mikä on välttämätöntä tietoa? -kirjoituksessani tähän asiaan tulee hieman valaistusta. Kirjoitustaito, niin sanoo ihka elävä  työelämän edustaja, on keskeinen osa amma...

Tämän vuoden alkupuoliskolla ilmestyi kaksi toimittamaani teosta, joista toinen: Niemelä, M. (Toim.) (2012). Yrittäjyyden jäljillä- Ajatuksia yrittäjyydestä urana, omistajuutena ja markkinointiasenteena (akateemisempi) liittyy yrittäjyyteen ja toinen Niemelä, M. (Toim.) (2012). Puheenvuoroja yrittäjyydestä, yrittäjyyden opetuksesta ja sosiaalisesta mediasta (puheenvuoroja) lähestyy arkisemmin yrittäjyyttä ja sosiaalista mediaa. Julkaisut syntyivät osana SaTaVa-hankkeen toimijoiden yhteistyöprojektia. SaTaVa-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kehittää korkeakoulujen välistä yhteistyötä liittyen yrittäjyyteen ja tavoitteena oli hyödyntää eritysesti virtuaalisia maailmoja opetuksessa. Toisena tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulujen henkilökunnan kiinnostusta yrittäjyyteen.  Koska kaikki me teoksiin kirjoittaneet toimimme tavalla tai toisella opetusmaailmassa,  on tarkastelunäkökulmassamme huomattavan paljon vaikutteita tästä omasta "sammakkoperspekti...

Kuva Margit Mannila Opettajan työssä oppimisvaikeuksiin törmää kohtuullisen usein. Vakaviin oppimisvaikeuksiinkin aina silloin tällöin. Harmillisinta on yleensä se, että älyllisesti usein hyvin lahjakas nuori on saatettu leimata häiriköksi tai lahjattomaksi oppijaksi. Tämä kuva itsestä oppijana ei ole omiaan lisäämään opiskeluintoa. Yleensä nuori on saattanut kehittää häiriköinnistä itselleen puolustusmekanismin, jonka avulla hän pysyy kasassa ja ottaa vastaan eteentulevat iskut. Opettajaa häiriköinti harmittaa ja välttämättä hän ei tule miettineeksi häiriköinnin takana olevia syitä. Oppimisvaikeudet (learning disability) määritellään  perinnöllisiksi vaikeuksiksi. Kysymys on  aivojen tavanomaisesta poikkeavista tavoista   prosessoida tietoja. (Ks. esim. Erilaiset oppijat -sivustolta). Suomessa Niilo Mäki -instituutti, joka on Jyväskylän yliopiston yksikkö, tekee arvokasta tutkimusta oppimisvaikeuksien opetuksen ja oppimisen parissa. Sivustolla määritellään ...

 Kuva Margit Mannila Aika monelle elämän osa-alueelle sopii mainiosti miete, joka kuuluu näin: Kokemus on kova opettaja, koska se vaatii ensin kokeen suorittamisen ja antaa vasta sen jälkeen opetuksen. -Vernon Sanders Law Tutkimuksen tekeminen on yksi tällaisista asioista, joissa kokemus auttaa. Jotta aivan kaikkea ei tarvitsisi oppia kokemuksen ja kokeilemisen kautta on aihepiirstä kirjoitettu paljon oppaita. Yksi ehkä käytetyimmistä suomenkielisistä tutkimuksen tekemisen yleisoppaista on Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran teos Tutki ja kirjoita . Kirjaa kannattaa lukea käsikirjamaisesti eli hanki siitä apua/tukea hädän hetkellä, kun haluat selventää itsellesi jotakin tutkimukseen liittyvää asiaa. (Lue kirjan esittely esim. Gradutakuu-blogista, jossa on paljon asiaa tutkimuksesta muutenkin.) Tutkimusprosessin viisi tarkennettua vaihetta (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 1997, 54.) 1. Aihepiiri Valitse aihepiiri ja rajaa aihe 2. Hanki ti...