Opettajan työssä oppimisvaikeuksiin törmää kohtuullisen usein. Vakaviin oppimisvaikeuksiinkin aina silloin tällöin. Harmillisinta on yleensä se, että älyllisesti usein hyvin lahjakas nuori on saatettu leimata häiriköksi tai lahjattomaksi oppijaksi. Tämä kuva itsestä oppijana ei ole omiaan lisäämään opiskeluintoa. Yleensä nuori on saattanut kehittää häiriköinnistä itselleen puolustusmekanismin, jonka avulla hän pysyy kasassa ja ottaa vastaan eteentulevat iskut. Opettajaa häiriköinti harmittaa ja välttämättä hän ei tule miettineeksi häiriköinnin takana olevia syitä.
Oppimisvaikeudet (learning disability) määritellään perinnöllisiksi vaikeuksiksi. Kysymys on aivojen tavanomaisesta poikkeavista tavoista prosessoida tietoja. (Ks. esim. Erilaiset oppijat -sivustolta). Suomessa Niilo Mäki-instituutti, joka on Jyväskylän yliopiston yksikkö, tekee arvokasta tutkimusta oppimisvaikeuksien opetuksen ja oppimisen parissa. Sivustolla määritellään oppimisvaikeudet seuraavasti: "Oppimisvaikeuksissa on kysymys ongelmasta, joka koskettaa laajaa osaa väestöstä, ja on myös yksilöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan mittava. Oppimisvaikeuksia, joiden taustalla ajatellaan olevan kehityksellinen poikkeavuus aivojen toiminnallisessa järjestymisessä, esiintyy arviolta 5-10 prosentilla lapsista." Tässä blogikirjoituksessani jätän käsittelemättä ns. laaja-alaiset oppimisvaikeudet (VERNERI), jotka liittyvät eriasteisiin kehityksellisiin häiriöihin.
Dosentti, Ph.D Kari Hakkaraisen esitelmässä: Asiantuntijuus ja oppiminen työelämässä psykologisia
näkökulmia (PDF), tulee hyvin esiin se, että oppimisvaikeudet ovat voitettavissa olevia vaikeuksia. Hakkarainen on pitänyt esitelmän vuonna 2005 Osaaminen murroksessa –työelämälähtöisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen seminaarissa Helsingissä 12.4.2005. Hän kertoo omasta elämästään mm. seuraavasti: "Minulla on tästä omakohtaista tietoa, koska itsekin jäin pari kertaa luokalleni, keskeytin silloiset keskikouluopintoni koska uskoin etten koskaan selviäisi lukiosta. Hakeuduin ammattikouluun ja valmistuin asentajakoneistajaksi. Oppimisen innostus löytyi uudestaan vasta sorvin ääressä Nokian kaapelitehtaalla. Sain suoritettua ylioppilastutkinnon iltakoulussa ja menin yliopistoon vasta täytettyäni 25 vuotta. Vastaavalla tavalla monet muutkin miehet – samoin kuin naisetkin – ovat työelämässä löytäneet uudestaan halunsa oppia ja päässeet merkittäviin älyllisiin saavutuksiin. Jos pätevyysakatemia tarjoaa konkreettisia malleja, ihanteita, tukevia sosiaalisia rakenteita ja mahdollisuuden virallistaa epävirallisesti kehitettyjä pätevyyksiä, niin se tekee arvaamattoman suuren palveluksen kansalliselle ja eurooppalaiselle innovaatioyhteiskunnalle."
Hakkaraisen omakohtainen esimerkki osoittaa, että oppimishäiriöstä huolimatta voi päästä myös akateemiselle huipulle. Se vaatii kovaa työtä ja oivaltamista siitä, millainen on oppijana. Oppimisvaikeuksien selättämiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä ja työkaluja.
Lue myös Hakkaraisen artikkeli: Oppiminen osallistumisen prosessina. (PDF) Hakkarainen toteaa artikkelissaan näin mm. että arkiajatteluun liittyvien uskomusten mukaan "kielipää" tai "matikkapää" säätelevät kaikkea mitä ko. aihepiiristä voi oppia ja omaksua. Nämä "päät" ovat arkijattelun mukaan synnynnäisiä ja pysyviä ominaisuuksia joiden perusteella on ennalta määrätty se, mitä meistä tulee, näiden ominaisuuksien säädellessä onnistumisiamme ja epäonnistumisiamme. Käytännössä tällaisella asialla, miten me selitämme ja ymmärrämme älyllisiä ja oppimissaavutuksia, on tavattoman suuri merkitys. Hakkarainen toteaa, että tällaiset ominaisuusselitykse pohjautuvat usein arkipsykologiseen olettamukseen, jonka mukaan oppiminen tapahtuisi ennen kaikkea varastoimalla tietoa ihmisen mieleen. Haaste, mikä näissä selityksiä on, että opiskelija voi sisäistää useamman epäonnistumisen jälkeen olevansa huono, esim. että se kieli- tai matikkapää puuttuu, ja vähitellen ominaisuusselityksestä tulee itseään toteuttava ennuste. Tällaista ominaisuusselittelyä tapahtuu muillakin elämän osa-alueilla kuin opiskelukontekstissa.
Olen kirjoittanut aiemmin tässä blogissa referaatin Carla Hannafordin teoksesta ja ns. aivojumpasta . Ohessa linkit mainittuihin kirjoituksiin. Innostuin asiasta, kun tutustuin Carla Hannafordin teokseen: Viisaat liikkeet-aivojumpalla apua
oppimiseen. Se on julkaistu vuonna 2002 suomeksi ja sen on kustantanut
Kehitysvammaliitto ry. Alkuperäinen teos on julkaistu vuonna 1995. Carla Hannaford (1995) Smart Moves, Why Learning Is Not All In Your Head. Atlanta. Great Ocean Publishers. Aiheesta keskusteli on tärkeää sillä, lähteestä riippunen, jopa kaksikymmentä prosenttia
väestöstä kärsii oppimisen vaikeudesta.(http://opetuki2.tkk.fi/p/erilaisetoppijat/oppimisvaikeudet/index.html).
Linkit aivojumppa-kirjoituksiin:
The Brain Gym and Brain Gym Exercises (8/2011)
Viisaat liikkeet - aivojumpalla apua oppimiseen (9/2011)
Viisaat liikkeet- aivojumpalla apua oppimiseen II (9/2011)
Viisaat liikkeet - aivojumpalla apua oppimiseen III (10/2011)
Hannaford (2002) korostaa
oppimisen kehollisuutta. Tutustu Brain Gym-harjoituksiin ja kokeile, millä tavalla ne voisivat edistää oppimista, myös niillä joilla oppimisvaikeuksia ei ole. (Näitä samoja ajatuksia lienee ollut aikoinaan
Rudolf Steinerilla, joka otti ns. eurytmian oppiaineeksi Steinerkouluihin.)
Eurytmiaan
voi tutustua esim. Birgitt Scheuermannin kirjoituksessa Mitä eurytmia
oikeastaan on: "Eurytmia-tervehdyttävä liikuntataide" (linkki) tai Snellman-korkeakoulun sivustolla tai Steinerkasvatus liiton sivustolla, joilla aihetta on myös esitelty. Opettaja Mikko Taskinen on sanonut eurtmiasta näin:
"Eurytmiaan pätee sama kuin muuhunkin taiteeseen: jos sanat kykenisivät sen selittämään, sitä ei tarvittaisi."
Mikko Taskinen, 2004
Joskus käy niin ikävästi, että henkilön oppimisvaikeudet tiedostetaan vasta sitten kun henkilö on aikuinen (Aikuisten oppimisvaikeudet) ja onkin todettu, että tunnistamaton oppimisvaikeus saattaa olla syrjäytymisen taustalla. "Oppimisvaikeuksissa ei ole kyse älyn, lahjakkuuden tai ahkeruuden
puutteesta, vaan usein synnynnäisestä, erilaisesta tavasta hahmottaa
tietoa ja oppia asioita. Puhutaankin erilaisista oppijoista. [...] Jatkuva äärirajoilla tsemppaaminen, pulman peittäminen ja
alisuoriutuminen omiin kykyihin nähden johtaa helposti huonoon
itsetuntoon." (Osaava ohjaus/oppimisvaikeudet.) Opettaja on paljon vartijana tässäkin asiassa. Kuinka tukea lasta ja nuorta löytämään oma oppimisen tyylinsä, joka auttaa häntä suoritumaan kykyjensä mukaan.
Jokeri -sivustolla (Opetushallituksen rahoittama hanke) mainitaan, että aikuisten oppimisvaikeudet voivat näkyä mm. alla mainittuina vaikeuksina.
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
- Matematiikan oppimisvaikeudet
- Mielenterveysongelmat ja oppiminen
- Aikuisopiskelijan itsetunto ja oppiminen
Kaikki nämä vaikeuttavat
oppimisprosessia ja vaikeudet saattavat näkyä esim. oppimisen hitautena,
lyhytkestoisena keskittymisenä, opettajan kanssa erilaisina
tilannetulkintoina ja käyttäytymisen ongelmina. Toisaalta oppimisen
vaikeudet saattavat näkyä myös sinnikkyytenä, opiskelijan luovina
ratkaisuina ja päämäärätietoisuutena. (Aikuisten oppimisvaikeudet)
Työkirja: Oma oppimisvalmentaja. Opas oppimisvaikeuksien kanssa selviytymiseen (PDF) on tutustumisen arvoinen kokonaisuus. (Kuntoutussäätiö.) Lukivaikeuksien kohdalla oppaassa todetaan mm. näin: "Muistivaikeudet lisäävät osaltaan lukivaikeuteen usein liittyviä ongelmia vieraiden kielten oppimisessa." Tämä johtuu useimmiten siitä, että lyhytkestoisen muistin kapasiteetti on jostakin syystä tavallista suppeampi. Ks. esim. Sinikka Hiltusen proseminaari Pitkäkestoisen työmuistin teoria. (Helsingin yliopisto.)
LUKIMAT-sivustolla on tietoa oppimisvaikeudesta. Tässä linkissä erityisesti matematiikan oppimisesta. Oppimaan oppiminen onkin aika keskeisessä roolissa, kun puhutaan oppimisvaikeuksista.
Linkkejä Links
Hekin olivat/ovat erilaisia oppijoita (linkki)
Learning Disabilities (Wikipedia)
LEARNING DISABILITIES: A WORKING DEFINITION (PDF)
Opi oppimaan (linkkejä)
Hekin olivat/ovat erilaisia oppijoita (linkki)
Learning Disabilities (Wikipedia)
LEARNING DISABILITIES: A WORKING DEFINITION (PDF)
Opi oppimaan (linkkejä)
Learning Disabilities (link)
Understanding Testing for a Learning Disability. What Does Learning Disabilities Testing Involve? (link)
 |
|
Graham J. Hitch and Ellika McAuley (1991). Working memory in children with specific arithmetical learning difficulties Article first published online: 13 APR 2011. DOI: 10.1111/j.2044-8295.1991.tb02406.x
Key Words: learning disabilities, learning difficulties, oppimisvaikeudet, oppiminen, aivojumppa
Comments