Skip to main content

Markkinointi ja mainonta: kuinka erottua massasta?

 
Mikään ei ole turhaan mistä jää muisto.
 
-Marianne Kutila

Kevään viimeisillä oppitunneilla pohdimme muutaman ryhmän kanssa markkinointia ja mainontaa.

Markkinointi on mielenkiintoinen ja usein paljon tunteita herättävä aihekokonaisuus. Mikä on hyvää tai toimivaa mainontaa ei ole yksiselitteistä. Katselemme nimittäin mainontaakin oman kokemusmaailmamme läpi, emmekä välttämättä kykene saamaan kiinni siitä, mitä mainonnan suunnitelleet ovat tarkoittaneet.

Mainoksien on tarkoitus jäädä ihmisten mieleen ja saada aikaan ostokäyttäytymistä, tästä syystä
mainokset koskettavat tavalla tai toisella tunteita. Keskeinen kysymys lienee aina se, että kuinka erottaudutaan massasta/muista alan toimijoista mieleenjäävällä tavalla. Siis välttämättä ei ole niinkään tärkeää pidetäänkö mainoksesta, vaan se on tärkeää, että mainos jää mieleen. (Eikä mainoksen kohderyhmän ulkopuolisten kai tarvitse siitä pitääkään, sillä ei mainonnalla tavoitella heitä.)



Esim. VAMK on lähtenyt mainostamaan koulutuspalveluja tavanomaista räväkämmällä tavalla. Mainontaan on suhtauduttu kaksijakoisesti: siitä on tykätty ja sitä on inhottu. Eli tunteiden herättämisnäkökulmasta se on ollut erinomaisen onnistunut. Mainos voitti kuukauden parhaat sekunnit-palkinnon.



 Mainonnassa tärkeä on kohderyhmä, jolle markkinoidaan. Siis kenelle myydään.  Usein tuote: mitä myydään on usein mainonnassa vähän sivuseikka. Koulutuspalvelujen myynti nuorille on eri asia kuin koulutuspalvelujen myynti vähän vanhemmalle väelle.



Tässä TNT:n mainoksessa on mielestäni erittäin hyvä käsikirjoitus. Siinäkään ei aivan heti pääse kärryille, että mitä siinä oikeasti mainostetaan, jos siis ei näe/tiedä, minkä yrityksen mainos se on ja mitä tuotetta siinä mainostetaan. 

Toinen vastaava mainos liittyy Sentraalin 0 100 100 -numeronhakupalveluun.





AXE:n mainontaa

Comments

Popular posts from this blog

Opinnäytetyön työsuunnitelma

Opinnäytetyön työsuunnitelman kappaleet Seinäjoen ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeen mukaan. 1. Työn tausta - Tilanne yrityksessä/organisaatiossa - Tilanne markkinoilla/toimintaympäristössä yms. - Kirjallisuudessa tms. esiintyvät teemat 2. Työn tavoitteet - Johdetaan työn taustasta - Työn päätarkoitus - Osaongelmat (mahdollistavat päätarkoituksen saavuttamisen) - Työn merkitys: kuka hyötyy ja mitä/miten - Rajaukset: mitä otetaan mukaan ja mitä jää ulkopuolelle - Viittaus tarvittaessa mahdoolisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 3. Työn teoreettinen tausta (viitekehys) - Aihealue, keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet 4. Toimenpidesuunnitelma - Tärkeimmät toimenpiteet: mitä pitää tehdä - Viittaus tarvittaessa mahdollisiin erillisiin projektisuunnitelmiin 5. Mahdolliset tutkimusmenetelmät - Mikäli työ vaatii tutkimuksen/tutkimusten tekemistä - Tarvittavan tiedon luonne: - mikä menetelmä - keneltä - miten (konkrettisesti...

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...