Perheyrittäjyys - Family Business

Uusitutuminen on, yrittäjyyden tai paremminkin pitäsi sanoa, yrityksen menestymisen alku. Uusitutumisen voi liittää heikkoihin signaaleihin, ainakin toivottavasti. Itse olen taipuvainen ajattelemaan asian olevan näin. Ajatukseni lähtee tässä siitä, että kyky uusiutumiseen ja uudistamiseen on, pohjimmiltaan ennakointia ja asioiden näkemistä uudella tavalla. Siis toisella tavalla kuin muut (se lauma, josta olen koko kesän, vauhtiin päästyäni, jauhanut). Tai pitäisikö kirjoittaa, että uusituminen on uskallusta nähdä ja tehdä asioita toisella tavalla. Eri tavalla kuin lauma (muut), siitäkin huolimatta, että voi aluksi joutua pilkan kohteeksi. Siinä kun ne muut ovat vielä tyytyväisiä nykyisyyteen ja ajattelevat erään hitti-iskelmän tavalla: koskaan et muuttua saa , (biisi, joka toi aikoinaan Pasi Kaunistolle mainetta ja kunniaa). Tällaiseen muuttumattomuuden vaateeseen, ja velttoon tyytyväisyyteen nykytilaan, liittyy ansa. Lauman edelläkävijät, kutsutaan heitä nyt sitten vaikka guruapin...

Allen, G.N., Burk, D. L. & Davis, G. B. (2003) A cademic Data Collection in Electronic Environments' Definning Acceptable Use of Internet Resources . Alternative methods for collecting evaluation data ( The University of Arizona) Britannica Collecting data Collecting data by in-depth interviewing Collecting the data - Guide to data collection tools Collecting the data: templates and resources for the school library media specialist Collecting online data (for research) A great blog by Professor Galit Shmueli How the data are collected? O'Neill, B. (2004) Collecting research data online: Implications for extension professionals. Tools of the trade 42(3), Schmidt, F. Community Assessment: Data collection techniques . Understanding how sata is collected and presented

Kuva Margit Mannila Olen jonkin aikaa seuraillut Jari Parantaisen blogeja ja muutaman kerran kommentoinutkin. Parantaisen ote on varsin suorasukainen. Hänellä on ollut tässä kesän aikana mielenkiintoinen kahdeksanosainen guruopisto- juttusarja Sissimarkkinointi -blogissa. Aihe kokonaisuudessaan liittyy mielestäni jollakin tavalla omaan, jo piempään jatkuneeseen kiinnostukseeni heikkoihin signaaleihin, laumoihin, asiantuntijuuteen ja ehkäpä rohkeuteen ryhtyä yrittäjäksikin. Uskallukseen erottautua vielä enemmän niistä erilaisista laumoista, joissa on jäsenenä ja liikkuu. En ole aivan varma, johtuuko rohkeuden tai uskalluksen puute jostakin sellaisesta vai ei. Olen napannut jostakin (valitettavasti en muista lähdettä, voi olla että se on peräisin professori Matti Koirasen luennolta tai...) tämän vitsin, jossa pohditaan sanojen involved ja committed välistä eroa ja mielestäni se sopii tähän: What is the difference between being involved and committed? When making bacon and e...

 Kuva Margit Mannila Jatkan tässä hieman vielä Mannermaan (2004) teoksen referointia ja kommentointia. Mannermaan aloittaa kirjansa toisen pääluvun mielestäni erittäin osuvalla, ranskalaisen tulevaisuudentutkija Michel Godet 'in (2001) lausahduksella: Maailma muuttuu, mutta ongelmat pysyvät samoina, koska ne liittyvät ihmisluontoon. Oikeastaan siinä on pähkinänkuoressa kaikki tulevaisuuteen ja olemiseen liittyvä. Ei ole mitään uutta ja yllättävää nyt eikä sellaista ole jatkossakaan tiedossa. Keksintöjä tulee ja menee, mutta uusien ideoiden saaminen kaupalliseen tuotantoon kestää, vert. kertomus banaania tavoittelevista apinoista, johon viittasin kirjoituksessani Erimielisyyksiin uskaltautuminen on tärkeä rohkeuden laji . (Mainittu otsikko on lainaus Maija-Riitta Ollilan teoksesta Lauman valta.) Mannermaa aloittaa toisen luvun sanomalla , että yhteiskunnan, talouden ja teknologian kehityksen logiikasta ei ole olemassa yhtä suurta Teoriaa, joka selittäisi kaiken olennai...

 Kuva Margit Mannila Kuvan lähde LinkedIn 2017.  Kirjoitin marraskuussa 2008 aihion, josta muokkasin myöhemmin vähän tieteellisemmän artikkelin, keskittyen (toivottavasti akateemisen fiksusti) neljään näkökulmaan yritysetiikasta. Alkuaan tavoitteeni oli kirjoittaa laveammin yritysetiikasta, yritysten tuloksesta, työllisyydestä ja lamasta, jonkinlainen puheenvuoro. Lamahirviön esiinmarssi pääsi nimittäin yllättämään talouselämän toimijat, taas kerran. Teksti tuli uudelleen mieleeni kun luin eilen (4.8.2009) Helsingin Sanomien yleisönosastolta kirjoituksen, jossa Pojan äiti -nimimerkillä kirjoittanut pohdiskeli, onko yhteiskunnalla käyttöä hänen 22-vuotiaalle pojalleen tai pojan kaltaisille terveille, urheilua harrastaville, hieman ujoille nuorille. Paskaduuneja poika on, äidin mukaan, tehnytkin. Nyt ei sitten ole enää niitäkään tarjolla kun taloudellinen tilanne on huonontunut. Pojan äiti kirjoittaa, että vanhempana suututtaa, että terveille ja työkykyisille isänm...

Kuvat Margit Mannila Kirjoituksen otsikko on lainattu Mika Mannermaan teoksesta, Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Jaan tämän teoksen referoinnin kahteen osaan. Mannermaan teoksesta Mannermaan teos johdattelee lukijan tulevaisuuden tutkimuksen maailmaan. Kirja on julkaistu vuonna 2004 ja se on WSOY:n kustantama. Sivuan tässä sekä tätä mainittua kirjaa, että Mannermaan muuta tuotantoa. (Lähinnä hänen nettisivustollaan olevaa.) "Uusliberalistinen kovan kilpailun globaali talous tulevaisuudessa voi ylikansalliselle jättiyritykselle olla paras mahdollinen skenaario. Samalla se ehkä on pohjoiskarjalaisen pk-yrityksen pahin painajainen." Mika Mannermaa (1999). "Tulevaisuudentutkimus -- miksi, mitä ja miten?" (Tämä linkki on kirjoitukseen.) Mannermaa määrittelee megatrendin seuraavasti: Megatrendeillä eli kehityksen suurilla aalloilla tarkoitetaan sellaisia ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla voidaan nähdä olevan yleinen, jo toteutu...

Aldrich, H. & Cliff, J. 2003. The pervasive effects of family on entrepreneurship: Toward a family embeddedness perspective. Journal of Business Venturing 18(5): 573-597. Anderson, A.R. & Jack, S.L. 2002. The articulation of social capital in entrepreneurial networks: a glue or a lubricant? Entrepreneurship & Regional Development 14: 193-210. Anderson, R. & Reeb, D. 2003. Founding-family ownership and firm performance: Evidence from S&P500. Journal of Finance 58(3): 1301-1327. Astrachan, J. 2003. The emergence of a field. Commentary on the special issue "The evolving family/entrepreneurship relationship" Journal of Business Venturing 18(5): 567-572. Astrachan J, Klein S & Smyrnios K. 2002. The F-PEC scale of family influence: A proposal for solving the Family Business definition problem. Family Business Review 15(3): 45-58. Astrachan, J. & Shanker, M. 2003. Family Businesses’ Contribution to the US Economy: A Closer Look. Family Business Review ...

 Kuva Margit Mannila Olen tässä perehtyessäni lauman käyttäytymiseen, työpaikkadynamiikkaan ja tulevaisuuteen ja tulevaisuuden tutkimukseen törmännyt vähän kaikenlaiseen. Tässä on yksi kiintoisimmista esimerkeistä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on nimittäin päätetty kehittää ohjelma, jonka avulla voidaan analysoida ja kerätä heikkoja signaaleja. Nyt ollaan siis tarjouspyytövaiheessa. Ne kaikki, joilla on nyt pokkaa myydä hatullinen tai pari uskottavan kuuloista huu-haata hyvään hintaan, niin kannattaa laittaa tarjous pikimmiten liikkeelle. Viis siitä, onko itsellä mitään kriittistä osaamaista tietotekniikasta ja heikoista signaaleista, kyllä työ tekijäänsä neuvoo ja aina voidaan saada tekijöitä. Riittää kun osaa puhua hyvin (= lue uskottavasti.) Tällaiset projektit ovat lisäksi sellaisia, että niillä on taipumus ennemmin tai myöhemmin karahtaa kiville. Useimmiten syy on siinä, että lauman kriitikkoa ei kuunnella, koska hän on yleensä asiasta aivan päinvastaista miel...

Kuva Margit Mannila Turun Kauppakorkeakoulun professori, Sirkka Heinonen, lienee yksi maamme tunnetuimmista tulevaisuudentutkijoista. Muita perusteellisemmin alaan vihkiytyneitä ovat mm. Mika Mannermaa ja Osmo Kuusi. tulevaisuudentutkimus = futures research, futures studies, futurology, prospective studies (Heinosen luentomateriaali vuodelta 2009: TULEVAISUUDENTUTKIMUKSEN METODEISTA-Tulevaisuuden tutkimisesta tulevaisuuden luomiseen ). Heinosen luennosta löytyy monta mielenkiintoista ja ajatuksia liikkeelle saavaa toteamusta. Poimin tähän muutamia: Emme tiedä emmekä tule tietämään tulevaisuudesta mitään ennen kuin se on muuttunut nykyisyydeksi (Oiva Ketonen 1985). Ihminen nykyisyydessään omalla tavallaan elää koko ajan tulevaisuudessaan tai tulevaisuuttaan varten Mitä tänään teemme, silmälläpitäen tulevaisuutta ja mihin tänään sitoudumme, siitä tiedämme olevamme vastuussa huomenna Voitaneen olla suhteellisen yksimielisiä tästä Oiva Ketosen tiivistyksestä. Huominen ...

Kuvat Margit Mannila Kirjoitukseni otsikko: Erimielisyyksiin uskaltaminen on yksi tärkeä rohkeuden laji , on suora lainaus Maija-Riitta Ollilan (2008, 328) mainiosta teoksesta Lauman valta. (Edita.) Ollila kirjoittaa, että tavallisin tapa svingin tavoitteluun on konsensushakuisuus. Hän jatkaa, todellisuudessa reitti kulkee juuri debatoinnin ja eriävien näkemysten esittämisen kautta. No tämä asia lienee yleisesti tiedossa, että ristiriidat ovat välttämättömiä, että syntyy jotakin uutta. Tosin se tuntuu käytännössä aivan yhtä usein unohtuvan, kun jotakin uutta puuhataan. Itse olen lähestynyt laumaa ja siihen liittyvää problematiikkaa kuluvana vuonna useammastakin suunnasta (tässä blogissa aiheeseen liittyen on kirjoitus mm. Vanhan veneen ongelma sekä aiheeseen liittyvää lähdemateriaalia lisäksi olen pohtinut lauman käyttäytymistä kirjoituksessani Alussa oli liike ja muita ajatuksia (vinkkejä tutkimuksen tekemiseen) . Eikä vähiten aihe liity tutkijan etiikkaan, kuten taannoi...