Kuva Margit Mannila
Profesori Matti Koiranen on toiminut Jyväskylän yliopiston Taloustieteiden tiedekunnan, Yrittäjyys-oppiaineen professorina. Hän puhuu mielellään sisäisestä yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta. Koirasen mukaan yrittäjyys ei ole synnynnäinen ominaisuus vaan siihen voidaan oppia.
Yrittäjyys nähdään usein talouden moottorina – uuden luojana, muutoksen edistäjänä ja kasvun katalysoijana.
Yrittäjyys laajimmassa merkityksessään on yksilön tasolla ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa työntekoon ja elämään yleensäkin. Sille tyypillisiä piirteitä ovat oma-aloitteisuus, uutteruus ja itseohjautuvuus, innovatiivisuus, sitkeys, vastuullisuus, proaktiivisuus ja rohkeus riskinottoon. Yhteiskunnan tasolla yrittäjyys on talouden selkäranka ja moottori. Se on megavoima, joka saa aikaan uutta varallisuutta ja on alueellisen ja kunnallisen hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä."- Matti Koiranen -
Konkurssi
Yrittäjyyteen liittyy aina riski. Tämä riski voi tulla ns. täysillä päälle. Yritys tekee konkurssin. (eng. bankruptcy). Konkurssikelpoisia ovat mm. luonnolliset henkilöt ja yhteisöt kuten yhdistys, osuuskunta, osakeyhtiö, avoin yhtiö jne. Myös kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin. Konkurssikelpoisia eivät ole mm. valtio, kunta ja seurakunta. (Wikipedia)
Konkurssilaki (finlex) 20.2.2004/120 on uudistettu. Lain ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä sanotaan seuraavasti:
(Konkurssilaki 20.2.2004/120)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Konkurssi
Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin siten kuin tässä laissa säädetään. Konkurssiin asettamisesta päättää tuomioistuin velallisen tai velkojan hakemuksesta.
Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten on tuomioistuimen määräämä pesänhoitaja
Euroopan oikeudellinen verkosto
Laki 24 kertoo selkokielellä konkurssista.
Konkurssiin asettaminen voi tapahtua jos velalllinen on ylivelkainen ja maksukyvytön.
Patehtti- ja rekisterihallitus (PHR) tarjoaa tietoa konkurssimenettelystä.
Kuluttajavirasto neuvoo, jos olet asiakkaana konkurssitilanteessa.
Vaasan yliopistolla on Teija Laitinen luennoinnut vuonna 2001 konkurssista ja konkurssien tutkimisesta näin
Riskianalyysi (toimintaan liittyvät riskit)
Riskianalyysin tekeminen kannattaa. Toimintamallien suunnittelu auttaa tositilanteissa toimimaan oikein ja tarkoituksenmukaisesti.
Riskianalyysin menetelmiä ja yleistietoa riskianalyysin tekemisestä löytyy VTT:n sivustolta. (Turvallinen toiminta)
Riskien tunnistaminen
Yksikön riskianalyysi
Liiketoiminnan riskien analysointi.
Pankki- ja vakuutuspalvelut, riskianalyysimalli
Verkottumisen riskianalyysi
Yrityksen aloittaminen
Finnvera
Finnveran sivulla on yrittäjyyden oppaita.
Hinnoittelu
Oikea hinta ja hinnoittelu ovat yrityksen toiminnan kannalta
avainasemassa.
Kannattavuuslaskelma
Kannattavuuslaskelma avaa "salojaan".
Liiketoimintasuunnitelma
Liiketoimintasuunnitelmassa yrittäjä kertoo mitä aikoo tehdä ja miten. Yleensä kannattanee pohtia myös sitä miksi tekee, jos ei paperilla, niin ainakin itselleen ääneen. Käytännössä yhteistyökumppaneita, etenkin rahoittajia, on helpompi lähestyä, jos liiketoimintasuunnitelma on kirjallisessa muodossa.
Yritysten yhtiömuodot
Yrittäjät.fi
Toiminimi
Henkilöyhtiöt: Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
Sosiaalinen yritys
Eri yritysmuotojen verotus
Tuotteistaminen
Esimerkiksi Noste on yritys, joka on keskittynyt tuotteistamiseen. Tuotteistamisella tarkoitetaan uuden keksinnön, idean tai ajatuksen kehittämistä sellaiseen muotoon, että se voidaan tuoda markkinoilla ja myydä kuluttajalle. Tavoitteena on saada aikaan tuote tai palvelu, joka on kilpailukykyinen ja kiinnostava. Noste, yritys jota Jari Parantainen johtaa, toimii vähän toisella tavalla. Yrityksiä kannustetaan viemään tuote hieman keskeneräisenä markkinoille ja saamaan arvokasta suoraa palautetta asikkailta konkreettisesta tuotteesta eikä mielikuvasta.
Tuote nähdään raakatuotteen ja tuotteistuksen tuloksena. Raakatuote tuotteistetaan eri segmenteille sopivalla tavalla.
Valitettavan usein käytännössä asiakaspalaute jää hyödyntämättä. Rahat laitetaan esitutkimuksiin ja kaikkeen sen sellaiseen. Miksi kysyä mielipiteitä sellaisilta, jotka eivät
a) ole koskaan tutustuneet markkinoimaasi tuotteeseen tai palvelukseen?b) eivät ole kiinnostuneet tarjoamastasi tuotteesta tai palveluksesta
tai jotka ovat
c) potentiaalisia kilpailijoita tuotteellesi
Kysy siis mieluummin tuotteen ostaneelta asiakkaalta. Asikkaan näkökulmasta on tärkeää, miten tuote tai palvelu sopii hänelle, mikä on tuotteen hinta ja mitä hyötyä siitä on hänelle. (tuotteen käyttö- ja näyttöarvo). Miksi asiakas osti tuotteen, mitä hyötyä siitä oli hänelle, onko hänellä ehdotuksia tuotteen parantamiseksi jne.
Comments