Skip to main content

Pitää olla hereillä, kun on treffit kohtalon kanssa

Opinnot ovat jälleen alkamassa ansaitun kesäloman jälkeen. Me opet olemme jo jonkin aikaa istuneet työhuoneissamme miettimässä tulevan lukuvuoden opetusta. Olemme pohtineet, miten tekisimme opettamistamme asioista kiinnostavampia, miten motivoisimme ja miten tekisimme sitä ja tätä, että opiskelija viityhtyisi ja oivaltaisi kuinka ruveta viihdyttämään itseään tiedon kartuttamisella.

Itse olen tutustunut uuteen opetusmateriaaliini erittäin innostuneena ja tyytyväisenä. Blogitekstini otsikko on teoksesta Minustako yrittäjä?, jonka kirjoittaja on Manne Pyykkö. Teos kuuluu WSOYpro-sarjaan ja se on julkaistu vuonna 2011. 

Pitää olla hereillä, kun on treffit kohtalon kanssa (Pyykkö 2011, 171). Mitä tuollainen nyt sitten käytännössä voi tarkoittaa? Eihän sitä voi tietää koska kohtalo koputtelee ovelle ja pyrkii treffeille, vai voiko mukamas? Eipä. Ja siinähän se onkin, että pitää olla aina valppaana, tuntosarvet ojossa ja pohtimassa, mihin tämä sijoittuu elämän vuoristoradassa. 

Yrittäjä joutuu kerran jos toisenkin pohtimaan, miten hän voi kääntää uhan mahdollisuudeksi, heikkouden vahvuudeksi. Aikaa ei pitkällisiin pohdintoihin useinkaan ole. Päätös on tehtävä nyt heti. 

Sama toistuu muillakin elämänalueilla ja työtehtävissä. Mestariksi tullaan vain harjoittelemalla ja tekemällä asioita. En tiedä helpottuvatko treffit kohtalon kanssa harjoittelemalla, mutta ehkä tavallaan kuitenkin, ainakin vähän. Kun on muutaman kerran elämässän selvinnyt aluksi epätoivoiselta tuntuvasta tilanteesta, niin ehkä silloin on takataskussa sellaisia työkaluja, joilla raivaa tiensä kantavalle pohjalle nopeammin.

Pyykkö  (2011, 171) puhuu samassa kappaleessa myös tilannetajusta. Hän sanoo tilannetajun olevan sitä, että ymmärtää, mikä on juuri tässä tilanteessa ainutkertaista tai tavanomaisesta poikkeavaa sen sijaan, että sotkeutuu omiin odotusarvoihin. 

Siispä pysytellään hereillä, kun olemme treffeillä kohtalon kanssa!




Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...