Liiketoiminnassa poistot ovat aika tärkeä asia.
Suunnitelmanmukaisiin poistoihin löytyy ohje tästä linkistä.
Talousverkossa kerrotaan, mitä poistot ovat.
Poistoilla hankintahinta tasataan käyttöajalle
Uusi kone saattaa maksaa yrityksellesi paljon. Kone maksetaan normaalisti kerralla, mutta sitä käytetään kuitenkin vuosia. Koneen hankintahinta halutaankin jakaa koko sen käyttöiälle siksi, että sen hankinta ei vääristä yrityksesi kirjanpitoa tuoden hirveän isot kulut yhdelle tilikaudelle eikä mitään muille kausille, vaikka konetta käytetään tasaisesti. Näin ollen tilikausia voidaan vertailla toisiinsa paremmin.
Kun yritys hankkii koneen tai kalustoa, sitä ei kirjatakaan kerralla yrityksen kuluksi, vaan se kirjataan kirjanpidossa yrityksen taseeseen. Tase mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana. Tästä taseeseen merkitystä hankintahinnasta tehdään poistoja ennalta määritellyn suunnitelman mukaisesti (suunnitelmanmukaiset poistot).
Poistojen myötä koneen arvo taseessa laskee ja poistettu määrä siirtyy yrityksen kuluksi. Poistoja voidaan tehdä erilaisin menetelmin ja suunnitelma tehdään esimerkiksi sille ajalle, kun koneen tai kaluston arvioidaan olevan käytössä. Tätä kaikkea tarkoittaa siis se, kun puhutaan että jokin on aktivoitava taseeseen ja kirjattava suunnitelman mukaisina poistoina kuluiksi.
Poiston määrän saa vähentää verotuksessa
Poiston määrän saa vähentää verotuksessa. Verottaja hyväksyy kuitenkin pääsääntöisesti vain poiston, joka on korkeintaan 25% siitä koneen arvosta, mikä taseessa on jäljellä.
Koneet ja kalusto ovat niin sanotusti aineellisia hyödykkeitä. Näitä voivat olla myös esimerkiksi autot ja tietokoneet. Aineettomia hyödykkeitä ovat taas toimiluvat, patentit, lisenssit, tavaramerkit ja niin edelleen. Esimerkiksi yrityksen ostama IT-järjestelmä voi olla tällainen aineeton hyödyke. Jos odotetaan, että tämä IT-järjestelmä, tai muu aineeton hyödyke, tuo yritykselle tuloa, on se myös kirjattava yrityksen taseeseen ja siitä on tehtävä poistot. Odotettavaa tuloa on kuitenkin oltava tarpeeksi, sillä niin sanottu aktivoitu määrä ei saa olla enemmän, kuin arvioitu kertyvä kate. Yrityksen on siis laskettava, miten paljon se odottaa tuloa tältä aineettomalta hyödykkeeltä ja sisällytettävä se kirjanpitoaineistoon. Myös aineettomien hyödykkeiden kohdalla poistoaika on se, miten kauan se on käytössä. Pääsääntöisesti tämä on enintään viisi vuotta, mutta jos pystytään todistamaan, että hyödyke on käytössä pidempään, saattaa aika nousta maksimissaan kahteenkymmeneen vuoteen.
Tietysti, niin kuin kaikessa kirjapidossa, on olemassa poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Nämä pystyy parhaiten selvittämään kun juttelee oman kirjanpitäjänsä kanssa.
Poistoerot
Poistoero tarkoittaa suunnitelman
mukaisten poistojen ja kirjanpidon kokonaispoistojen välistä erotusta.
Se on luonteeltaan tuloksenjärjestelyerä.Poistoeron säätelyllä voidaan vaikuttaa esimerkiksi verotuksesta aiheutuviin poistotarpeisiin. Kun vaikkapa kirjanpidossa tehdään suunnitelmanmukaiset poistot kirjanpitolakeja noudattaen niin että ne vastaavat laitteiden ym. tuottamiskyvyn alenemista.
Kun laite tai kone myydään, on tehtävä palauttava poistoeron vähennys. Kokonaisvaikutuksena syntyy tällöin poistojen ja kirjanpidollisen luovutusvoiton/tappion sijaan verotuksessa poistamatta olevan arvon mukainen luovutusvoitto/tappio. Poistot englanniksi: Depreciation (Lähde Poistot)
Koneen hankinta vaatii paljon pääomaa, ehkä lainaakin, joten sen hankintaa ei lueta kokonaan hankintavuoden kuluksi, vaan se jaetaan poistoina taloudellisen käyttöajan kustannuksiksi.
Esimerkki - tasapoisto (s. 11):
Koneen hankintahinta 2400,- ja taloudellinen pitoaika 5 v.
Tasapoistoina:
Hankintahinta 2400,-
---------------------- = Poisto 480,-/vuosi
Pitoaika 5 v
Laskelma:
Hankintahinta Poisto Menojäännös
1. vuosi 2400,- 480,- 1920,-
2. vuosi 480,- 1440,-
3. vuosi 480,- 960,-
4. vuosi 480,- 480,-
5. vuosi 480,- 0,-
Esimerkki - menojäännöspoisto:
Laskelma (tässä 25 % menojäännöksestä):
Hankintahinta Poisto Menojäännös
1. vuosi 2400,- 600,- 1800,-
2. vuosi 450,- 1350,-
3. vuosi 337,50 1012,50
4. vuosi 253,10 759,40
5. vuosi 189,80 569,60
jne...
Lähde: Tomperi. Tämä sivustolta:
http://merkonomi.hannumikkonen.com/laskenta/kannkate.html
Suomessa lasketaan kirjanpidossa suunnitelman mukaisia poistoja. Yleisimmät poistosuunnitelmat ovat:
- Ei erillistä poistosuunnitelmaa. Poistot tehdään kirjanpidossa ja verotuksessa saman suuruisina ilman ennakkoon laadittua suunnitelmaa. Tämä on tyypillistä, kun yritys on pieni kirjanpitovelvollinen eikä kuulu konserniin, jonka pitää laatia poistot ennakkoon laaditun poistosuunnitelman mukaan.
- Ennakkoon laadittu poistosuunnitelma, joka perustuu Elinkeinoverolain mukaisiin maksimipoistoihin. Tällöin poistot tehdään kirjanpidossa ja verotuksessa saman suuruisina eikä poistoja vuosittain voida vaihdella. Näin periaatteessa pitäisi menetellä, jos yritys ei ole pieni kirjanpitovelvollinen ja tekee kirjanpidossa verotuksen mukaiset poistot.
- Ennakkoon laadittu poistosuunnitelma, joka perustuu tasapoistoihin. Tämä on tyypillistä Jos yritys ei ole pieni kirjanpitovelvollinen tai jos se kuuluu konserniin, jonka pitää laskea poistot ennakkoon laaditun poistosuunnitelman mukaan.
- Suunnitelman mukaisten poistojen laskennan perusteena on, että käyttöomaisuusinvestointi hyödyttää yritystä useamman tilikauden ajan. Tästä syystä sen hankintahinta (meno) pitää jaksottaa useammalle tilikaudelle kuluksi. Suunnitelman mukaisia poistoja ohjaa mm. [KILAn yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista 16.10.2007].
- EVL (Elinkeinoverolaki) poistojen taustalla on myös verotuksellisia syitä, mm. se, että jos käyttöomaisuusinvestoinnin saisi kirjata heti kuluksi, pystyisivät yritykset helpohkosti minimoimaan verotettavan tuloksensa tilikauden aikaisten investointien avulla. EVL poistoja ohjaa Elinkeinoverolaki.
- Pienet kirjanpitovelvolliset voivat laskea poistot kirjanpidossa EVL:n sääntöjen mukaisesti. Muutoin kirjanpidon poistot pitää laskea suunnitelman mukaisina.
- Poistoero kuvaa kirjanpidon suunnitelman mukaisen poiston ja verotuksen EVL poiston eroa. Jos tarkkoja ollaan, niin poistoero pitää sisällään poistojen lisäksi myös kaikki muut suunnitelman mukaisen laskennan ja EVL:n mukaisen laskennan erot, joita on poistolaskennan lisäksi myös myyntivoittojen ja -tappioiden tuloituksessa.
- Kertynyt poistoero kuvaa johonkin ajanhetkeen mennessä syntynyttä eroa suunnitelman mukaisen laskennan ja EVL:n laskennan välillä aikojen alusta saakka. Se voidaan laskea kirjanpidossa poistamattomien hankintamenojen ja verotuksessa poistamattomien hankintamenojen erotuksena ( eroon voivat vaikuttaa muutamat muutkin erät).
- Poistoeron muutos kuvaa jonkin aikavälin muutosta kertyneessä poistoerossa, eli kirjanpidon suunnitelman mukaisen laskennan ja verotuksen EVL laskennan välillä. Tuloslaskelmassa näytetään suunnitelman mukaiset poistot, myyntivoitot- ja tappiot, jolloin tulos ennen varausten muutosta ja veroja on suunnitelman mukaisen laskennan mukainen. Poistoeron muutos pitää sisällään kaiken tämän ja EVL:n mukaisen poistolaskennan erot, jolloin tulos varausten muutosten jälkeen (joka pitää sisällään poistoeron muutoksen), onkin laskettu EVL:n sääntöjen mukaan.
- IFRS ('International Financial Reporting Standard') poistoja lasketaan konsernin tilinpäätöstä varten kansainvälisen tilinpäätössäännöstön mukaan. Niitä pitää laskea pörssiyhtiöissä ja näiden tytäryhtiöissä.
Poistot kirjanpidossa ja verotuksessa
Alle on lueteltu, mihin verolomake 62:n ryhmään käyttöomaisuuserä kuuluu ja miten sen poistot tyypillisesti lasketaan kirjanpidossa (kun kyseessä ei ole pieni kirjanpitovelvollinen) ja verotuksessa.| Tase-erä | Lomake 62:n ryhmä | Kirjanpidon suunnitelman mukainen poisto | verotuksen EVL poisto |
|---|---|---|---|
| Aineettomat hyödykkeet | |||
| Perustamismenot (EVL 24§) | F) Pitkävaikutteiset menot | Kirjataan vuosikuluksi, ellei erityisiä syitä aktivoida. Tavallinen poistoaika 5 vuotta. | |
| Tutkimusmenot (EVL 25§) | Ei lomakkeella | Ei aktivoida | |
| Kehittämismenot (EVL 25§) | Normaalisti vuosikulua. Jos aktivoitu, niin F) Pitkävaikutteiset menot | Ei tavallisesti aktivoida. Kehittämismenojen aktivointi vaatii erityisiä selvityksiä. Jos niitä aktivoidaan, poistetaan 5 v. tasapoistoin (jos kehittämismenojen poistoaika ylittää 5 v. annettava selvitys liitetiedoissa). ks. Linkki lakiin. | |
| Aineettomat oikeudet (EVL 37§) | E) Muut poistot | 3-10 v. tasapoisto | Tavallisesti 5 v., max 10 v. tasapoisto. Yleensä sama poistoaika kuin kirjanpidossa |
| Liikearvo (EVL 24§) | F) Pitkävaikutteiset menot | Vuosikulu tai aktivoituna tavallisesti 5 v. tasapoisto | |
| Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24§) | F) Pitkävaikutteiset menot | Vuosikulu tai poistetaan 5 v. tasapoistoin tai vaikutusaikanaan, EVL max 20 v. | |
| Ennakkomaksut | Ei lomakkeella | Ei poistoa | |
| Aineelliset hyödykkeet | |||
| Maa- ja vesialueet | Ei lomakkeella | Ei poistoja | |
| Rakennukset ja rakennelmat | |||
| Tuotantorakennukset (EVL 34§). Tehdas-, myymälä-, varasto-, työpaja-, talousrakennus tai niihin verrattava. | B) Rakennukset | 20-40 v. tasapoisto | maksimi 7% menojäännöspoisto |
| Asuin-, toimisto- tai niihin verrattava (EVL 34§) | C) Rakennukset | 20-40 v. tasapoisto | maksimi 4% menojäännöspoisto |
| Kevyet rakennukset, rakennelmat, varastot ja säiliöt | D) Rakennukset | 10-20 v. tasapoisto | maksimi 20% menojäännöspoisto |
| Koneet ja kalusto | A) Irtain käyttöomaisuus | tasapoisto | maksimi 25% menojäännöspoisto |
| Muut aineelliset hyödykkeet | |||
| Soran- ja hiekanottopaikat, kaivokset tai muut vastaavat (EVL 38§). | E) Muut poistot | substanssipoisto | substanssipoisto |
| Rautatiet, sillat, padot, altaat, laiturit, oman tontin asfaltoinnit tai muut vastaavat (EVL 39§). | E) Muut poistot | tasapoisto | tasapoisto |
| Sijoitukset | |||
| Osakkeet, osuudet, saamiset | Ei lomakkeella | Ei poistoja | |
(Lähde: Kasperi)
Kuluva käyttöomaisuus verotuksessa (2006)
Tutustu myös kirjanpitofoorumin keskustelupalstalle.
Comments