Kauppa tiettyjen markkina-alueiden kanssa

Kuva Margit Mannila

Yhtenäisen markkina-alueen ongelma

Toimivatko markkinat kaikissa Pohjoismaissa samalla tavalla? Esimerkiksi  voiko verkkokauppa käsitellä Pohjoismaita yhtenä markkina-alueena? ,  lienee lähtökohtaisesti aika hyvä ja ajankohtainen kysymys.  Onko asiakkaan ostoskäyttäytyminen Pohjoismaissa samanlaista? Ostavatko tanskalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset asiakkaat samanlaisia tuotteita? Ostavatko asiakkaat samanlaisia tuotteita samaan aikaan? Tarkoitan ihan konkreettisesti vuodenaikaa tai vuotta. Vuodenaikaan liittyvien tuotteiden markkina-aika on huomattavasti pidempi esim. Tanskassa kuin Suomessa. Ajatellaanpa vaikka vain kevättä ja puutarha-alaa.

Jos ihmiset kuitenkin ostavat samoja tai samankaltaisia tuotteita samaan aikaan, niin millaisia nämä tuotteet sitten ovat?  Kysymys kuuluukin: millä aloilla/osa-alueilla verkkokaupan sivut voivat olla identtiset maasta riippumatta.?

Poliittiset muutokset ja niiden vaikutus kansainväliseen kauppaan

Poliittinen  tilanne vaikuttaa kansainväliseen kauppaan ja sitä kautta maailman talouksiin äkkiarvaamatta. Tämän on vuoden 2014 ja  alkaneen vuoden 2015 tapahtumat jälleen osoittaneet. EU:ssa ollaan mietitty ja toteutettu pakotteita Venäjän toimia kohtaan ja Venäjä on vastaavasti asettanut omia kaupallisia pakotteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan haasteita koko EU alueen maiden talouksille. Kylmä sota ei ole talouden kannalta hyvä asia. Globaali markkina globaalit kriisit.

Myöskään rahaliittojen vaikutuksia ei välttämättä pystytä ennakoimaan. Etenkin, mitä niistä seuraa erilaisissa kriisitilanteissa.

Sijainti

Kun yritys pohtii sijaintiin liittyviä kysymyksiä, on tuhannen taalan kysymys, miten ja mikä erottaa hyvä liikepaikka huonosta?

Jos ajattelee sijaintia kansainvälisen kaupan näkökulmasta, niin geopoliittinen asema määräytyy pysyvästi kartalla. Se on asia, jota yritys eikä mikään muukaan taho voi muuttaa. (Ainut tapa päästä eroon on muuttaa toiminta kokonaan toiseen maahan.) Lähimarkkinat ohjaavat väistämättä taloutta. Suomen geopoliittinen asema on mielenkiintoinen. Se on samaan aikaan sekä uhka että mahdollisuus.

Aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ovat mm. 

Miten naapuri käyttäytyy? Miten asiaa voidaan ennakoida?
Miten voidaan ymmärtää naapurin käyttäytymistä? Millaisia haasteita se aiheuttaa/voi aiheuttaa? (Riskikartoitus)
Millainen on naapurissa asuva kuluttaja? 

Ovatko markkinat avoimia vai suljettuja?
Voidaanko luottaa, että se mikä on voimassa tänään on voimassa myös huomenna?

Kuinka sitten yrityksen sijaintipäätöksen jälkeen voidaan olla varmoja, että kuluttaja käyttäytyy toivotulla tavalla? Marjanen (2011, Turun kauppakorkeakoulun luentomoniste)

Miten voimme päästä syvemmälle kuluttajan käyttäytymisen ymmärtämiseen (Miksi kuluttajat ostavat sieltä mistä ostavat?; The Mystery of Consumer Spatial Behaviour)

Lähimarkkinoilla ostopaikka valitaan kulloisenkin tarpeen mukaan, esim. Dawson 1988:
–välttämättömät elintarvikeostokset (chore shopping for food)
–päämääräsuuntautunut ostaminen (purposive shopping)
–kiireessä ostaminen (time pressured shopping)
–fun shopping (shoppailu ajanvietteenä) Tähän kategoriaan voidaan liittää myös ulkomaille suuntautuvat ostosmatkat
–experimental shopping (pop-up -kaupat, tuotteen testaus)

Ks. tässä blogissa olevia linkkejä kirjoituksissa  Von Thünen Model for use of Land ja Von Thünen Model for Use of Land  II.

Lähteitä ja lukemistoa

Honkanen, M. (2011). Onnistu Venäjällä. Lakimiesliiton kustannus. Helsinki.