Skip to main content

Studia Generalia: Digitaalinen markkinointi: Saako kengännauhabudjetilla näkyvää aikaan?

Tänään oli Studia Generalia: Digitaalinen markkinointi: Saako kengännauhabudjetilla näkyvää aikaan?

Tilaisuus oli Jyväskylän yliopiston, Strategi -klubin ja Jyväskylän yrittäjien yhteinen ja se kokosikin Agora Auditorio 2-salin täyteen yleisöä. Koska tilaisuus oli siis digimediasta oli tietenkin suoraa qaikua saatavilla....

Professori Heikki Karjaluoto (JY), aiheena Digitaalinen markkinointi ja Case-yritykset: Mediataivas ja BrandSon Oy, Keskustelua ohjasi puheenjohtajana Ari Lehtiö, (Tietohallintokeskus)

Heikki Karjaluoto piti oman puheenvuoronsa otsikolla Digitaalinen markkinointi. Hän kehotti etenemään pienin askelin, personoimaan ja laatimaan yrityksellä markkinointistrategian. Digitaalisen markkinoinnin hän näki osana kokonaisuutta ja oli sitä mieltä, että se tulisi integroida muihin medioihin. Harvoin nimittäin pärjää yksin. Digitaalinen media voi olla alkuvaiheessa yrityksen verkkosivut.

Ärsyttävää mainontaa kannattaa välttää. Asiakkaalle on kyettävä osoittamaan hyöty ja kohderyhmä täytyy huomioida digitaalisessa markkinoinnissa ehkä printtimediaa perusteellisemmin, sillä digimainonta on usein sähköistä suoramainontaa. Mitkä kanavat ovat oman liiketoiminnan kannalta järkevimmät. Oma kanava (omat sivut), digisuora, hakukone, internet/verkkomainonta, sähköiset hakemistot, sosiaalinen media (esim. facebook, twitter, qaiku), web 2.0, josta mm. Liisa Sounio kirjoitti 25.10.2009 otsikolla: Rahaa vai sossupornoa?

Karjaluoto totesi mm. digimaailman mahdollisista kustannussäästöistä. Teknologia mahdollistaa mm. asiakaskäyttäytymisen seurannan. Käynnissä on selkeästi markkinoinnin murros. Mennään kohti vuorovaikutteista mainontaa. Sama kaikille -tyylinen mainonta ei enää toimi. Markkinointimixejä täytyy olla useampia useammalle kohderyhmälle.

Miten päästä alkuun?
Kannattaa kartoittaa nykytila. Missä mennään. Mikä on tavoite ja millaisella markkinointistrategialla siihen tavoitteeseen sitten päästäisiin. Asiakasta kannattaa kuunnella. Jos asiakas viitsii antaa palautetta, sisältää palaute yleensä korjausehdotuksen, joka on järkevä ja usein myös helppo toteuttaa käytännössä.

Ensimmäinen Case-yritys oli Mediataivas sieltä olivat Tatu Könönen ja Janne Pirkola kertomassa aiheesta otsikolla: Sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa.
He aloittivat puhumalla keskustelusta asiakkaan kanssa. Monikanavaisuus, segmentit. He jakoivat median kolmeen osaan. Omat mediat (itse valittuja näkymisen paikkoja esim. nettisivut), ostetut mediat (mainonta), ansaittu media esim. keskustelu netissä: ei hallittavissa. Esimerkkinä (oma huomautukseni) Olvi -fanin tatuointi, josta Ilta-Sanomat kertoi seuraavasti:
Voiko enää olla ankarampaa fanittamista kuin kuopiolaisella lähihoitajalla Jani Alkiolla, joka hankki "parhaalle paikalle" tynnyrin kokoisen Olvi-tatuoinnin.

- Se on tehty helmi-maaliskuussa, ja vielä ensi viikolla se väritetään kerran, jotta värit pysyisivät mahdollisimman pitkään tasaisina, Alkio kertoo.

Hän itse muistuttaa, että tatuointi on iso asia ja loppuelämän valinta.

- Mikään muu kuva se ei olisi voinut missään nimessä olla. Olvi on aina ollut tärkeä asia niin aatteeltaan kuin sloganeiltaan ja rentoudeltaan, sekä ennenkaikkea maultaan.

Hänellä on entuudestaan seitsemän tatuointia ja jokaiseen liittyy jotain sanottavaa, kuten oman tytön nimi, horoskooppimerkki jne.

- Kaveripiirissäni ei kenelläkään muulla ole fanitatuointia, vaan tatuoinnit ovat lähinnä tribaaleja sekä perinteisiä lohikäärmeitä ja panttereita.

Ja miksi selkä:

- Halusin tatuoinnista mahdollisimman näyttävän. Sekä myöskin näkyvän kesällä rantatouhuissa...



Tynnyritatuointi herättää varmasti huomiota kesäaikaan hiekkarannalla.Kuva: Jani Alkio
Tynnyritatuointi herättää varmasti huomiota kesäaikaan hiekkarannalla. Kuva Jani Alkio (Lähde Ilta-Sanomat 10.4.2008)

Könönen ja Pirkola sanoivat, että 8 % sosiaalisessa mediassa pyörivistä kirjoittaa itse aktiivisesti. Itsekään en taida kuulua tuon aktiivisimman 8 % joukkoon, sillä en juurikaan kommentoi ja kirjoituksenikaan eivät ole kannanottoja, vaan lähinnä listauksia tieteellisistä lähteistä.

Pirkola ja Könönen sanoivat, että internet on vasta kolme viimeistä vuotta ollut aktiivinen. Aiemmin siellä ei juurikaan ollut toimintaa.

Mitä sosiaalinen media sitten on? Sille on ominaista vuorovaikutus (dialogi) ja yhteisöllisyys. Siinä kun mainonnassa oli ennen muutamia kanavia (lähinnä suoramarkkinointi, joukkokirje, printtimainonta ja varakkaimmilla TV-mainonta) on nykyisin mahdollisuuksia tuoda itseään tykö kymmeniä ellei satoja. (myös globaalisti ja esim. you tubessa omalla videolla, joka voi parhaimmassa tapauksessa ylittää maailmallakin uutiskynnyksen, kuten kävi Salli -satulatuolille, joka joutui/pääsi Conanin hampaisiin, kun Rautalammella sijaitseva firma oli ladannut pätkän videota YouTubeen)

Miksi sosiaalisesta mediasta tulisi kiinnostua?

Pirkola ja Könönen antoivat viisi syytä.
1. 2/3 internetin käyttäjistä viettää sosiaalisissa medioissa aikaansa
2. sosiaalisten medioiden käyttö on suositumpaa kuin sähköpostin käyttö
3. Sosiaalisissa medioissa vietetty aika kasvaa jatkuvasti
4. Aiemmin mediayhtiöt kontrolloivat medioita, nyt äänivalta on siirtynyt kuluttajille
5. Sosiaalinen media on nykyajan puskaradio

Miten voit hyötyä tästä kaikesta?

Suhdetoiminta (facebook, twitter ym.)
Asiakaspalvelu (livechat esim. Severa)
Asiakasuskollisuus (Gamersgate, asiakkaat valjastettu neuvomaan käyttäjiä, saavat palkinnoksi pisteitä antamistaan neuvoista => voivat käyttää tuotteiden ostamiseen)
Sisältöyhteistyö (mainostaja mukaan esim. kotikokki-reseptit, joissa on tuotteiden valmistajien mainoksia)
Yhteistyö (uservoice Kuuntele asiakasta-> parhaat kehitysideat tulevat asiakkaalta: kuuntele asiakasta, asiakas maksaa palkkasi)
Verkostoidu (traxmeet)

Sosiaalisen median voimasta ja mahdollisuudesta oli Kogi- Korean BBQ-grilliauto. Idea on, että asiakkaat joutuvat etsimään auton, joka myy näitä herkullisia grillituotteita. Vihjeitä sijainnista annetaan otsikon
Where Kogi's Trucks are at! -alla ja twitterissä ja facebookissa (Tässä siis hyödynnetään jälleen tätä laumailmiötä, josta olen kirjoitellut mm. kesällä ja vähän syyskesälläkin. vert. esim. Porkkanamafia katso kuvia tempauksista.)

Lopuksi Könönen ja Pirkola muistuttivat, että sosiaalinen media ei ole ratkaisu kaikkeen. Se voi olla jopa haitaksi. Jos palvelu ei ole kunnossa, sosiaalinen media ei ole silloin avuksi.

Viimeisenä luennoitsijana oli BrandSon Oy:stä Matti Leppäniemi.
Leppäniemi esitteli todella mielenkiintoisia caseja elävästä elämästä, kuinka asiakkaan CPA (cost per action) eri medioita hyödyntäen vaihteli. En jaksa niitä tässä kirjata.
Todettiin kuitenkin mm., että AIDA -malli, eli tämä markkinoinnin perusjuttu pätee nettimainontaakin mietittäessä.


Kuvio AIDA-malli.

Tai tässä vähän seksikkäämpi versio:

http://www.gaumina.lt/tuuletin/fileadmin/_temp_/marketing_01.gif(lähde)

Myös hänellä oli jaettu mediamaailma kolmeen eli maksettuun mediaan, omaan mediaan ja ansaittuun mediaan.

Lopuksi hän listasi kolme kohtaa, mitä pitää miettiä/olla kunnossa, kun lähtee sosiaalisen median pariin:

1. Ymmärrys
- mistä on kyse, mitä se tarkoittaa sinun yrityksesi kannalta. Päätös poisjäämisestä on jo strategia
2. Jos ollaan niin seuranta kuntoon, luo toimintamalli, organisaatio sekä työkalut
3. Toiminta: osallistu sosiaaliseen mediaan, luo keskusteluja

Leppäniemi päätti luentonsa:
Results are gained by exploiting opportunities not by solving problems. -Peter Drucker

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...