Hajanaisia ajatuksia oppimisprosessista

Seppo Helakorpi ja Pauli Juuti (1996, 110-111) kirjoittavat teoksessaan Tiimiorganisoitu koulu myös oppimista. Oppiminen on merkitysrakenteiden rakentamista. Oppiminen on siitä mielenkiintoinen asia, että oppiminen on varsin yksilöllinen prosessi, jossa oppija luo omat rakenteensa saamistaan kokemuksista ja havainnoista, ympäröivästä kulttuurista ja sen välittämistä todellisuutta heijastavista merkeistä ja merkityksistä. Jokainen meistä ymmärtää maailamn omien rakenteittensa ja aikaisempien kokemustensa valossa. Toisaalta oppija voi muokata aktiivisesti omia rakenteitaan.  Kirjoittajien mukaan oppimisprosessissa oppija rakentaa rikkaan ja kompleksisen muistirepresentaation (muistikuva), jossa tiivistyvät voimakkaat kytkeytymät kolmenlaisen tiedon välille:
Semanttinen tieto (kielellinen, käsitteitä koskeva)
Episodinen tieto (henkilökohtainen, tilannekohtainen ja tunnekokemuksia sisältävä)
Toimintatieto (tiedon soveltaminen esimerkiksi ongelmanratkaisussa)

Oppija on aktiivinen oppimisprosessinsa omistaja
Oppija ei ole passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan hän muokkaa ja tulkitsee tietoa ja havaintojaan. Oppijan on mahdollista tietoisesti vaikuttaa omiin oppimiskokemuksiinsa ja niiden muokkaamiseen, kun hän suostuu ottamaan vastuun omasta oppimisestaan. Oman oppimsen ohjaamista pohtien (reflektoiden), arvioiden ja suunnaten kokonaisuuksien muostamiseen kutsutaan metakognitiivisiksi taidoiksi. Oppija oppii tulemaan tietoiseksi omasta oppimistyylistään ja siitä, miten voi ohjata toimintaansa asettamiinsa päämääriin. Konstruktivismin juuret löytyvät Piaget'n ja Deweyn ajattelusta. Ajattelussa oppija nähdään aktiivisena tiedon muokkaajana, jossa jokainen oppija konstruoi oman tietonsa liittäessään uuden tiedon aikaisempiin käsityksiinä ja rakenteisiinsa. Prosessi on toisaalta tiedostamaton ja toisaalta tietoinen. Oppijan oma tulkinta opittavasta kokonaisuudesta vaikuttaa siihen, mitä hän kykenee oppimaan. Aiemmat käsitykset ja uskomukset ovat tässä prosessissa erittäin keskeisessä roolissa. (Helakorpi & Juuti 1996, 111.)

Tutkimukset yhteistoiminnallisesta (kooperatiivisesta) opimmisesta ovat osoittaneet, että oppimista tehostavat yhteisten päämäärien jakaminen, vastuun jakaminen ja itsearvioinnin ja toveriarvioinnin käyttö oppimisen suuntaamiseksi. (Helakorpi & Juuti 1996, 112.)
Kuva Kolb's learning cycle (Kolben oppimiskehä).  Source: http://www.ldu.leeds.ac.uk/ldu/sddu_multimedia/images/kolb_cycle.gif

Kolb (1984) on oppimisteoriassaan yhdistänyt oppimisen eri puolet ja hän puhuu kokonaisvaltaisesta oppimisesta, jossa painotus eri oppimistyyleihin riippuu olosuhteista ja oppimisen tavoitteista. Toimiva oppimisympäristö mahdoolistaa erilaiset oppmistavat ja -prosessit.
Luova oppiminen: intuitivinen, avoin, tunnepitoinen oppiminen: ei pyritä välttämättä ilmiön käsitteellistämisen ymmärtämiseen.
Assosioiva oppimisen luonne on pohdiskeleva ja katiivinen toiminta. Pohjana ovat oppijan omat kokemukset ja niiden liittäminen uusiin asioihin. Sääntöjen oppiminen on kurinalaista ja systemaattista ajattelua. Se tähtää ilmiön ymmärtämiseen ja käsittämiseen. Se turvautuu teoriaan. 
Sopeutuva oppiminen tähtää käytännön ratkaisujen löytämiseen ja sovellusten luomiseen. (Helakorpi & Juuti 1996, 113.)

Helakorpi ja Juuti (1996, 123) toteavat, että  yhteistoiminnallinen oppiminen ei siis ole vain opetusmetodi tai opiskelutekniikka, vaan se on enemmänkin (kokonaisvaltainen)käsitys ihmisen toiminnasta ja oppimisesta. Siinä on perusvireenä ajatus, että voimme yhdessä tekemällä oppia paljon.

Monelle oppijalle on vastuun ottaminen omasta oppimisprosessista aika iso asia. Joskus tuntuu, että se on asia, josta voi tulla este oppimiselle. Opettaja ei voi kuitenkaan siirtää tietoa opiskelijan muistijärjestelmään minkään ulkoisen apuvälineen avulla.

Kuvaava tarina oli Positiivareiden ajatusten aamiaisessa: "Tuhlasin rahani kuntopyörään, soutulaitteeseen ja juoksumattoon. Ostin myös laitteita, jotka mittaavat pulssini, kertovat edistymisestäni ja saavutetuista kilometreistä. Mutta he unohtivat myydä minulle laitteen, joka saisi minut aloittamaan." (Lähde: Positiivarit. Ajatusten aamiainen)

Comments