Skip to main content

Lähipiirilaina/Osakaslaina




Uuden osuuskuntalain 5§:ssä (421/2013) määritellään osuuskunnan toiminnan tarkoitus.
 
5 §
Toiminnan tarkoitus
Osuuskunnan toiminnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Toiminnan tarkoituksesta voi säännöissä määrätä toisin.

Silloin tällöin osakeyhtiöt ja osuuskunnat myöntävät lähipiirilleen ns. lähipiirilainaa tai osakaslainaa. Lukander & Ruohola HTO- sivustolla asiaa käsitellään seuraavasti: "Nykyinen osakeyhtiölakimme (OYL) ei sisällä nimenomaisia säännöksiä edellytyksistä, joilla osakeyhtiö voi antaa lainaa sen lähipiiriin kuuluville tahoille. Nimenomaisten säännösten puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, että lähipiirilainojen antaminen olisi täysin yhtiöiden oman harkinnan varassa. Voimassa olevaa OYL:ia säädettäessä haluttiin korostaa yleisten periaatteiden merkitystä lain käytännön soveltamisessa. Lähipiirilainojen arviointi tarjoaakin selkeän esimerkin yleisten periaatteiden merkityksestä. Lähipiirilainojen osakeyhtiölain mukaisuutta arvioidaan tarkastelemalla etuuksien antamisen suhdetta yleisiin periaatteisiin, erityisesti voitontuottamistarkoitukseen ja osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen."

Osakeyhtiölain mukaan lähipiirillä tarkoitetaan niitä, jotka pystyvät käyttämään yhtiöön nähden määräysvaltaa tai pystyvät käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Tällaisille tahoille annetut lainat on tietyin edellytyksin ilmoitettava yhtiön toimintakertomuksessa. Lähipiirille annettava laina ei kuulu lain 13 luvun 1 §:ssä mainittuihin varojenjakotapoihin, joten tällaiselle liiketoimelle on oltava liiketaloudellinen peruste, jotta kyse ei olisi laittomasta varojenjaosta. (Lukander & Ruohola)

Verottajan ohjeet pääomatuloksi luettavasta osakaslainasta löytyvät tästä.

Villa & Mähönen. (2014, 360) toteavat, että osakeyhtiöslaissa (siis huom. tosiaankin osakeyhtiölaissa) ei ole osakaslainoja koskevia erityssäädöksiä. Yleisistä periaatteista ei johdu, että lähipiirilainat olisivat aina kiellettyjä.

Mähönen ja Villa (2014, 556) toteavat osuuskuntaan liittyen, että muu liiketapahtuma kuin OKL 16:1:1ssa tarkoitetut lailliset varojenjakotavat sekä 16:1:2 tarkoitettu oman pääoman käyttäminen epätavanomaisessa osuuskunnassa ja laillinen lahja, joka vähentää osuuskunnan varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta on laitonta varojenjakoa (OKL 16:1.3). Laitonta varojenjakoa koskevat säännökset koskevat sekä ylijäämän jakoa jäsenille ja muille osuuden ja osakkeen omistajille että muille, esimerkiksi osuuskunnan johdolle tai OKL 16:10 tarkoitetulle muulle varojen saajalle kuin jäsenille. Mähönen ja Villa (20014, 556) viittaavat HE 109/2005 vp. s. 124 ja  127, jossa asiasta on kirjoitettu.

Ko. Hallituksen esityksessä s. 25 lukee mm. näin:
Lähipiirilainat
Voimassa olevan osakeyhtiölain 12 luvun 7 §:ssä rajoitetaan lainan antamista yhtiön lähipiiriin
kuuluvalle siten, että lainan saa antaa vain jakokelpoisten varojen puitteissa ja turvaavaa vakuutta vastaan. Pykälän 6 momentissa rahalainan antamiseen rinnastetaan vakuuden antaminen pykälässä tarkoitetun henkilön velvoitteesta. Lainanantorajoituksesta on pykälän 2 momentissa vapaata silloin, kun laina annetaan kunnalle, kuntainliitolle tai valtiolle (1 kohta), velallinen on samaan konserniin kuuluva osakeyhtiö tai osuuskunta tai siihen rinnastettava ulkomainen yhtiö (2 kohta) ja silloin, kun laina on niin sanottu liiketoimintalaina (3 kohta). Konsernilainanantoa koskevaa poikkeusta lukuun ottamatta muut poikkeukset saatettiin voimaan vuonna 1981 osakeyhtiölakiin tehdyllä muutoksella. Lähipiirilainoihin liittyvänä ongelmina on pidetty sitä, että osakkeenomistajille annetuilla lainoilla voidaan kiertää varojen jakamista koskevia säännöksiä. Lisäksi vain tietyille osakkeenomistajille annetut lainat voivat lain perustelujen mukaan loukata yhdenvertaisuusperiaatetta. Edelleen perustelujen mukaan lainoissa yhtiön johtohenkilöille saattaa olla kysymyksessä yhtiön varojen väärinkäyttö, kun lainojen antamisesta päättävät niiden saajat itse."

Sivulla 124 käsitellään varojenjakotapoja.  "Pykälän 2 momentissa luetellaan varojenjakotavat,
joissa jako voi tapahtua muulle kuin osakkeenomistajalle. Jos yhtiöllä on muu tarkoitus kuin voiton tuottaminen osakkeenomistajalle, yhtiöjärjestyksessä on 9 §:n mukaan määrättävä oman pääoman käyttämisestä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa."


Linkkejä


Pajari Minna (2002) OYL 12 luvun 7 § mukainen lähipiirilaina ja -vakuus ja niitä koskevien säännösten noudattamatta jättämisen seuraukset. Tampereen yliopisto. 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...