Skip to main content


Joskus elämä yllättää. Paikallislehdessä (Ikkuna) oli eilen ruusuja-palstalla kiitokset. Lämmittivät mieltä.  Kiitos kiitoksista LT 1-1 vm 2014-2015.

Opettajan työ on haasteellista. Joku tykkää joku ei. Ja tiedän, että oma opetustyylini jakaa opiskelijat aika tavalla kahtia: niihin jotka tykkäävät ja niihin jotka inhoavat. 

Kun opettaja työntää opiskelijan epämukavuusalueelle (siellä se oppiminen tapahtuu) se ei välttämättä tunnu juuri sillä hetkellä kovin mukavalta. Opettajan tehtävä on kuitenkin aiheuttaa oppilailleen jonkinasteista ahdistusta, sillä silloin jotakin yleensä liikahtaa.

Törmään usein siihen tosiasiaan, että nuori, lukiosta hyvin arvosanoin valmistunut oppilas turhautuu, kun kiitettävien arvosanojen saaminen ei olekaan korkea-asteella itsestään selvää.

Yksi oppimiseen liittyvä ongelma nuorella (ja välillä vähän vanhemmallakin), korkeakoulutasolla, saattaa olla se, että hän kuvittelee asioiden olevan yksiviivaisesti joko tai. Ja näinhän hän on alemmilla kouluasteilla tottunut ajattelemaan ja niin häntä on läpi peruskoulun ja lukion opetettu. Nuori  ei  välttämättä pysty käsittämään, että jokaiseen ongelmaan ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua tai ratkaisua ylipäätään (wicked problem). Tämä asia saattaa aiheuttaa turhautumista ja jopa loppuunpalamista. Kirjoitin tästä aiheesta tähän blogiin otsikolla How to recognise learning? /Kuinka havaita/tunnista oppimansa?

Eikö oppiminen sitten voi olla hauskaa? Voi, ja se on, kun asenne on oikea, mutta täysin uusien asioiden oppimiseen liittyy välillä myös verta, hikeä ja kyyneleitä. Oman oppimistyylin hahmottamiseen kannattaa käyttää aikaa samoin kuin omien tavoitteiden kirkastamiseen.

Kun on hyvä kartta ja suunta minne mennä on sinne määränpäähän sitten huomattavasti  helpompi suunnistaa.




Lähetetty Windows Phonesta

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...