Skip to main content

Kalenteri elävästä elämästä

Kuva Margit Mannila, julkaistu Heidi Saarisen luvalla.

Olen aina niin iloinen, kun ns. oikeassa työelämässä ahkeroivat viitsivät lähteä kertomaan meille arjestaan ja siitä, millaista osaamista ja asennetta tulevaisuuden tekijöiltä odotetaan. Oheisessa kalenterissa on  HR-tehtävissä toimivan ammattilaisen työviikko. Pitkiä työpäiviä, asiakastilaisuuksia yömyöhään ja seuraavana aamuna palaveri heti klo 8.00.  Tätä on yrittäjämäinen asenne (sisäinen yrittäjyys) työelämässä. Kynä ei putoa kädestä kun kello tulee neljä, vaan työtä tehdään suurella sydämellä ja intohimolla.


Opiskelu on opiskelijan työtä. Opiskelijan aika on aikataulutettu lukujärjestykseen. Siinä on merkattu oppituntien alkamis-ja päättymisajat, tauot ja on sinne saattanut jäädä muutama ns. opetuksesta vapaa tunti. Hämmentävän nämä opetuksesta vapaat tunnit ymmärretään vapaatunneiksi ja opiskelija buukkaa työvuoronsa niihin kohtiin ja lintsaa sitten näiden "vapaatuntien" jälkeiset tunnit, koska on töissä. Oman käsitykseni mukaan nämä vapaatunnit ovat kuitenkin juuri sitä aikaa, joilloin opiskelijan tulisi opiskella ja tehdä esim. ryhmätehtäviä, joita kursseihin liittyy.

Kun ns. oikeissa töissä on tällainen "vapaajakso" tai "vapaatunti", jossa ei ole kokousta tai muuta vastaavaa merkintää,  se ei tarkoita sitä, että työntekijä lähtee tekemään mitä sattuu huvittamaan, vaan se tarkoittaa sitä, että silloin valmistellaan tulevia töitä tai tehdään loppuun keskeneräisiä asioita.

Myöskään se, että minulla tänään venyy asiakkaiden kanssa aamuyöhön, ei oikeuta minua olemaan pois aamun palaverista.  Toki vapaata täytyy pitää ja jolla, sillä ihminen ei ole kone, joka paahtaa 24/7, mutta peräänkuulutan asennetta: vaikka asia ei huvita, kiinnosta tai se ei juuri nyt tunnu ollenkaan tärkeältä, niin silti otan itseäni niskasta kiinni ja suoritan kurssin. Juuri sillä muuten mitataan kypsyyttä ja kyvykkyyttä siirtyä sinne oikeaan työelämään. 



Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...