Arviointi kuuluu opettajalle

Ei tehtäväsi tulevaisuuden suhteen ole
ennustaa, vaan tehdä se mahdolliseksi.

-Antoine de Saint-Exupery

Lainaan tähän tekstin suoraan OAJ:n sivustolta, jossa linjataan kymmenen hyvää syytä, miksi opiskelijalla on oikeus saada opettajan antama arviointi sekä palaute osaamisensa kehittymisestä opintojensa aikana. Valitettavasti tämä oikeus on tehty suorastaan mahdottomaksi. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että opettajalla on ylisuuri ryhmä ja hänelle on annettu resursseina pienryhmän resurssi, jossa resurssista suurin osa menee opetukseen ja jäljelle jäävä aika pitää jakaa tasan kurssin kehittämisen, arvioinnin ja mahdollisten sähköposteihin vastaamisen kesken. Hyyppönen &Lindén (2009) kirjoittivat oppaan arvioinnista otsikolla Opettajan käsikirja– Opintojaksojen rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi. (7.2.2017). Oppaassa kuvataan ihannetilanne. Siinä on laskettu opettajalle työaika siten, että hän ehtii oikeasti antamaan kommentit opiskelijalle. Eihän pelkkä arvosana kerro mitään, jos sitä ei ole perusteltu. Olen itse ratkaissut tämän palautteen antamiseen liittyvän ajanpuutteen koostamalla  opiskelijoille yhteispalautteen. Valitettavasti se ei palvele sitä heikointa ainesta. He eivät kykene poimimaan yhteispalautteesta itseään koskevia kohtia, vaan lähestyvät sähköpostilla opettajaa ja vaativat vastausta, miksi saivat arvosanaksi vain ykkösen. Voi olla jopa niin, että opettaja on vähän venyttänyt omaatuntoaan ja arviointikriteerejä, jotta saisi kaikkensa tehneen opiskelijan vietyä kurssilta läpi. 

Nykyisellään 3 op:n kurssilla on lähiopetusta 39 h. Tämä siis tarkoittaa sitä, että tuo 39 tuntia on sitä aikaa, jonka opettaja on luokassa. Muistaakseni tuntikerroin ns. vanhalla kurssilla (kurssia on pidetty aikaisemmi) on 1,86 (tarkistan tämän huomenna). Eli kun tästä summasta vähennetään 39 tuntia, jää arviointiin, kurssin kehittämiseen ja omaan kouluttautumiseen jää aikaa hulppeat 33,54 h. Tässä ei huomioida ollenkaan ryhmän kokoa. Siispä kerroin on sama, onko ryhmässä 2, 10, 15 tai 80 opiskelijaa. Ja kun näitä ryhmiä (kaikissa vähintään 45 opiskelijaa) on vuodessa sellaiset 20  kpl ja muut tehtävät päälle, niin voi kuvitella, paljonko palautetta kykenee antamaan.

Huom! tämän tunkiertoimen lupasin tarkistaa. Tuntikerroin on vanhalle kurssille 1,82 eli tämä tarkoittaa että opettajalla on käytettävissä kurssiin yhteensä 72,54 h.  Toisin sanoen arviointiin, uuden oppimiseen, kurssin kehittämiseen, päivittämiseen ym. jää 31,98 h/kurssi (ei 33,54 niin kuin eilen kirjoitin). (Edit 8.2.2017)

Tähän samaan kertoimeen kuuluvat myös ne opiskelijat, jotka uusivat tai ottavat vuosien päästä yhteyttä opettajaan ja ihmettelevät, kuinka voisivat kurssinsa suoritaa. Näiden kanssa menee aikaa todella järjettömän paljon. Menneenä lukuvuonna minulla oli tällaisia opiskelijoita 45 kappaletta. Kuluva lukuvuosi ei taida olla yhtään sen helpompi.

Voidaan tietenkin sanoa, että opettajan työ, niin kuin työt ylipäätään, on ammatinvalintakysymys.  Toki. Onhan meillä ne pitkät kesälomat. Kuitenkin jos laskee, paljonko teemme yli sen 1624 tunnin, joka on siis uusi kokonaistyöaikamme, niin meillä ei taida olla ainuttakaan päivää lomaa.

"OAJ listasi kymmenen hyvää syytä, miksi ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oltava oikeus saada opettajan antamaa arviointia sekä palautetta osaamisensa kehittymisestä opintojen aikana. 

Hallituksen esitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiksi on tulossa eduskuntaan. OAJ:n mielestä siitä puuttuu vielä tärkeä kirjaus: opettajan on oltava antamassa opiskelijalle palautetta sekä työelämän edustajan rinnalla arvioimassa opiskelijan näyttöjä eli antamassa päättöarviointia. 

OAJ:n Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen perustelee, miksi arviointi kuuluu opettajalle.

1. Vuorovaikutus: Opettajan antama palaute motivoi, kannustaa ja ohjaa opiskelijaa osaamisensa kehittämisessä. Osa arvioinnista ja palautteesta voidaan antaa tietokoneen, robotin ja muiden palautejärjestelmien kautta, mutta se ei korvaa palautetta, jonka opiskelija saa opettajalta aidossa vuorovaikutuksessa.

2. Pedagoginen osaaminen: Ammatillisen koulutuksen perustutkinnon opiskelijoista 14,7 prosenttia on erityisen tuen opiskelijoita. Heidän on saatava arviointi opettajalta, joka hallitsee erityispedagogiikan ja osaa suhteuttaa arvioinnin työelämän vaatimuksiin.

3. Vertailukelpoisuus: Työelämän ja korkeakoulujen on voitava luottaa rekrytoinneissaan ja opiskelijavalinnoissaan niihin arvosanoihin, joita opiskelija on ammatillisesta koulutuksesta saanut. Opettaja arvioinnin ammattilaisena takaa sen, että kaikkien Suomen oppilaitosten antamat arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia.

4. Tutkinnon perusteet: Arviointi ei ole mielipidekysymys. Opettaja tuntee tutkinnon perusteet ja niiden asettamat vaatimuksen osaamiselle, jota arvioidaan.

5. Kelpoisuus: Arviointi on julkisen vallan käyttöä. Lainsäädännössä on määritelty, kuka julkista valtaa voi käyttää ja mitä sen käyttäjältä on edellytettävä.  Tähän asti arviointi on edellyttänyt opettajan kelpoisuutta. 

6. Työelämälähtöisyys: Opettaja tuntee työelämän ja osaa suhteuttaa arvioinnin laajasti kunkin alan vaatimuksiin.

7. Jatko-opintokelpoisuus: Opettaja tuntee jatko-opintokelpoisuuden vaatimukset ja osaa suhteuttaa arviointinsa myös niihin. Yli puolet ammattikorkeakouluun valituista on opiskellut ensin ammatillisessa koulutuksessa.

8. Yhdenvertaisuus: Toisen asteen opiskelijoita ei voida asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Lukiossa opiskelijalla on oikeus opettajien antamaan arviointiin ja näin on oltava myös ammatillisessa koulutuksessa.

9. Laatu: Jatkossa koulutuksen järjestäjän rahoituksesta puolet tulee opiskelijan suorituksista sekä siitymisestä jatko-opintoihin ja työelämään. Jos kuka tahansa voi arvioida opiskelijaa, osaamisen laatu laskee. Rahoituksen takia valitaan sellaisen arvioija, joka hyväksyy minkä tahansa suorituksen. Opettaja varmistaa, että opiskelija osaa, ja että arviointi on laadukasta.  

10. Opettajuus: Reformin tavoitteena ei ollut opettajan kelpoisuuksien väljentäminen säätämällä opettajan tehtäviä muille. Hallitus on itse linjannut, ettei opettajien kelpoisuuksia lasketa. Arviointi on keskeisimpiä opettajan tehtäviä."

Teksti: Riitta Korkeakivi

Lähde OAJ (7.2.2017)

(Edit 8.2.2017)

Lähetetty Windows Phonesta