Skip to main content

Työsopimus


 Kuvat Margit Mannila

Olen koonnut tähän postaukseen muutamia työsopimukseen liittyviä linkkejä. 

Työsopimukset perustuvat työehtosopimuksiin. Työsopimusten  taustalla on työehtosopimuslaki 55/2001.  Työsopimukseen sisältyy koeaika. Yrittäjien sivustolla todetaan koeajasta, mm. että
  • Työsuhteen alkuun sovittava harkinta-aika, jolloin kummallakin on purkamisoikeus.
  • Koeajasta on sovittava nimenomaisesti, vaikka se olisi työehtosopimuksen mukainen.
  • Koeaika voi liittyä sekä toistaiseksi voimassa oleviin, että määräaikaisiin työsuhteisiin.
  • Koeajan kesto on enintään 6 kuukautta ja alle vuoden pituisissa määräaikaisissa työsopimuksissa enintään puolet määräajasta. Huom! ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta, joka on koeajan enimmäiskesto. Toisin sanoen jos sinä teet esimerkiksi kahden vuoden määräaikaisen työsopimuksen koeaika on maksimissaan 6 kk.
  • Työntekijän siirtyessä uusiin tehtäviin voidaan sopia uudesta koeajasta.
  • Työsuhteen purkamisen koeaikana tulee perustua asiallisiin syihin.
  • Työsuhdetta ei voi purkaa, jos työnantaja on jättänyt huomauttamatta työntekijää sitovassa työehtosopimuksessa olevasta koeajasta. (Työsopimus 12.5.2017).

Työsopimuksen sisältö löytyy esimerkiksi Infopankista. 


Lähteet ja lukemisto

Akava. Työsopimus. (15.5.2017).

Asianajotoimisto Finsta Oy. Työsopimus. (12.5.2017).

Avaintates. Työehtosopimus. (12.5.2017).

Erto. Työsopimuksen sisältö ja ehdot. (12.5.2017).  

Mannila, Margit. (2011). Työsopimus ja työsopimuksen irtisanominen. Perheyrittäjyys. (15.5.2017).

Mannila, Margit. (2016). Työsuhteeseen liittyviä asiotia. Perheyrittäjyys. (15.5.2017).

Työsopimuksen sisältö. Infopankki. (12.5.2017).

Työsopimus. Mallipohja.  (12.5.2017).

Työsopimus. Työsopimus.fi. (12.5.2017).

Työsopimus. Työsuojelu. (12.5.2017).

Työsopimus. Yrittäjät.fi. (12.5.2017).

Työehtosopimuslaki 55/2001. Finlex. (12.5.2017).


Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...