Skip to main content

Knowledge Management

dimensions of knowledge management




















Knowledge Management  (KM). "Knowledge management is essentially about getting the right knowledge to the right person at the right time." Suomeksi knowledge management (KM) on käännetty mm. tietämyksen hallinnaksi, tietojohtamiseksi ja tiedolla johtamiseksi. (Knowledge management 17.3.2017.)

Kuva Margit Mannila


Koening (2012) nostaa esiin Darenportin (1994) paljon käytetyn ajatuksen KM:stä "Knowledge management (KM) is the process of capturing, distributing, and effectively using knowledge." Voinee kääntää jotenkin siihen suuntaan, että tietojohtaminen on prosessi jolla hallinnoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään tehokkaasti tietoa kohdeorganisaatiossa.


OLLECTING (STUFF) & CODIFICATIONCONNECTING (PEOPLE) & PERSONALIZATION
DIRECTED INFORMATION & KNOWLEDGE SEARCH
EXPLOIT
  • Databases, external & internal
  • Content Architecture
  • Information Service Support (training required)
  • data mining best practices / lessons learned/after action analysis
(HARVEST)
  • community & learning
  • directories, "yellow pages" (expertise locators)
  • findings & facilitating tools, groupware
  • response teams
(HARNESS)
SERENDIPITY & BROWSING
EXPLORE
  • Cultural support
  • current awareness profiles and databases
  • selection of items for alerting purposes / push
  • data mining best practices
(HUNTING)
  • Cultural support
  • spaces - libraries & lounges (literal & virtual), cultural support, groupware
  • travel & meeting attendance
(HYPOTHESIZE)
From: Tom Short, Senior consultant, Knowledge Management, IBM Global Services

 Lähde tästä linkistä. (6.10.2017).


Lähteet ja lukemisto

Forst, Alan.  Knowledge management. Knowledge management tools. (17.3.2017).

- Knowledge Management Defenition. (17.3.2017).

- What is knowledge management? (17.3.2017).


Knowledge management. Wikipedia. (17.3.2017).

Koening, Michael. E.D. (2012).  What is KM? Knowledge Management Explained. (6.10.2017).

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Katetuottolaskenta ja -hinnoittelu

Kuva Margit Mannila Katetuottolaskennassa tarkastellaan mm. seuraavia asioita (ks.  Tomperi, S. (2010). Yrityksen taloushallinto 3. Kannattavuus- ja kustannuslaskenta. Edita. 23-68): Kriittinen myynti Varmuusmarginaali Kannattavuuskuvio Katetuottokuvio Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: hinnan nousu myynnin lisäys muuttuvien kustannusten aleneminen kiinteiden kustannusten aleneminen taloustekijöiden keskinäinen riippuvuus  myynnin rakenne ja kannattavuus alennukset kilpailukeinona Katetuottohinnoittelu-kirjoituksen alkuperäinen lähde on täällä . KATETUOTTOHINNOITTELU Katetuottohinnoittelu perustuu minimikalkyyliin, jossa tuotteelle kohdistetaan vain muuttuvat kustannukset ja hinnoittelussa huomioidaan katetarve kiinteille kustannuksille ja tavoitevoitolle. Peruskaava Tuotteen tai palvelun muuttuvat kustannukset    + Katetuottotavoite = Myyntihinta ilman alv    + Arvonlisävero = Verollinen myyntihinta Kate las...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...