Skip to main content

Tutustu tekijään!

Kuvat Margit Mannila


Työnantaja, tutustu tekijään! Ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijan opintoihin kuuluu pakollisena osana kaksi harjoittelua, joiden aikana työnantajalla on mahdollisuus palkata opiskelija harjoittelijaksi yritykseen ja ottaa mukavalla tavalla selvää, voisiko yhteistyö jatkua vakinaisemman työssuhteen muodossa. 

Opetussuunnitelmassa harjoittelut ajoittuvat ensimmäisen lukuvuoden toukokuusta syyskuun alkuun ja toisen lukuvuoden toukokuun ja marraskuun väliselle ajalle. 

Lisäksi muutamat kurssit sopivat erinomaisesti sopivan osaamispotentiaalin kartoittamisen välineeksi. Parhaimmillaan kurssin tehtävä voidaan räätälöidä sellaiseksi, että se palvelee yrityksen tarvetta ja samalla yritys voi löytää yritykseen sellaista osaamispotentiaalia, josta se haluaa pitää myöhemminkin kiinni.

Tällaisia, mainiosti PK-yrityksiin soveltuvia kursseja löytyy kaikilta liiketalouden osa-alueilta. 

Hankeharjoitus mahdollistaa tutustumisen tulevaisuuden tekijöihin
Hankeharjoitus on hyvä esimerkki laajasta kurssista, jolle tälläinen yhteistyö sopii mainiosti. Kurssi ajoittuu opinnoissa toisen vuoden suuntaavien opintojen jälkeiselle ajalle. Eli käytännössä kolmannelle lukuvuodelle. Tavoitteena on, että opiskelija tekee tarvelähtöisen hankkeen toimeksiantona. Yrittäjä/yrityksen edustaja käy kertomassa yrityksensä toimintaan liittyvän kehittämistarpeen ja opiskelijatiimit laativat hankesuunnitelman saatujen tietojen perusteella ja toteuttavat hankkeen.

Onnistuminen arvioidaan hankesuunnitelman perusteella ja kurssin lopussa jokainen ryhmä esittää tulokset toimeksiantajalle. Toimeksiantaja saa käyttöönsä kaikki tehdyt työt ja voi halutessaan nostaa esiin oman suosikkinsa. Tämän tehtävän avulla toimeksiantajalla on hyvä mahdollisuus tutustua valmistumisvaiheessa oleviin opiskelijoihin ja heidän kyvykkyyteensä.

Opinnäytetyö on ollut perinteisesti tapa testata tekijää ja hänen soveltuvuuttaan yritykseen. Etenkin suuremmat yritykset käyttävät tätä mahdollisuutta mukavasti hyväkseen. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tavoitteena on olla käytännönläheinen kehittämistehtävä, joten se  soveltuu mainiosti myös pienemmässä yrityksessä hyödynnettäväksi mahdollisuudeksi teettää esimerkiksi pohjatyö tai osa jostakin suuremmasta kehittämistehtävästä opiskelijalla.

Esimerkkinä on kansainvälisen kaupan lehtorin Leena Pommelin-Andrejeffin luotsaama hankeharjoitus, jossa Gambitin Mari Huuhka kävi antamassa opiskelijoille suuntaviivat. Opiskelijoiden tehtäväksi jäi miettiä miten he hankkeen toteuttavat ja tulokset esiteltiin sitten toimeksiantajalle. Yksin ei kenenkään tarvinnut olla, sillä työskentely jatkui viikoittain opinnäytetyöprosessia mukaillen. Aihetta työstettiin ensin teoreettisella tarkastelulla ja sitä täydennettiin pienimuotoisella empiirisellä tutkimuksella. Sen lisäksi, että hankeharjoitus toimii harjoitteluna projektityöskentelyyn ja tutustuttaa opiskelijan työelämän käytännön haasteen ratkaisemiseen, se on samalla hyvää harjoitteluna opinnäytetyöprosessiin, joka useimmilla opiskelijoilla alkaa samaan aikaan hankeharjoituksen kanssa. 

 



Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...