Perheyrittäjyys - Family Business

Palvelun luonne ja hinnoittelu Palvelupiirteiden analyysi Palvelun luonne ohjaa hinnoittelutasoa ja hinnoittelumenetelmää. Luovien hinnoitteluratkaisujen kehittäminen vaatii kyseessä olevan palvelun luonteen syvällistä ymmärtystä. Tämä ymmärrys toimii seulana kun toisenlaisen palvelun hinnoittelun mallia tarjotaan ratkaisuksi omien palvelujen hinnoitteluun. Jäsennä tarjoamasi palveluotuotteen luonne: Kenelle palvelu tuotetaan: kuluttajille, yrityksille, yhteisölle? Kuka maksaa palvelun: kuluttajat, yritykset veronmaksajat? Kuinka paljon asiakkaat ovat tottuneet maksamaan vastaavista palveluista? Asiakaskunnan ikä, osaaminen, aktiivisuus, suuruus, kannattavuus, varallisuus, yhteistyökyky, valta-asema jne.? Pystyykö asiakas määrittelmään palvelutarpeensa? Ovatko asiakkaat ulkoisia asiakkaita vai organisaation sisäisiä? Onko palvelutarve kertaluontoinen, toistuva vai jatkuva? Mitä asiakkaat pitävät vaihtoehtoa? Palveluprosessin ja palvelutuoteen luonne: Kuinka ainutla...

Kuva  Margit Mannila Tuotosperusteiset hinnoittelumallit Pientoimenpide- ja tapahtumahinnat Esimerkkinä tapahtuma- ja toimenpidehinnoittelua on pankin hinnoittelu, jossa asiakas maksaa erikseen jokaisesta  tilitapahtumasta tai yritys kirjanpitäjälle jokaisesta viennistä. Asiakkaan maksu perustuu yksittäisiin työsuorituksiin. (Sipilä 2003, 200-201.) Toimenpide- ja tapahtumahinnoittelu muodostaa hinnoittelun perustason. On tiedettävä perustoimenpiteiden kustannukset ja kustannusperusteisesti lasketut perushinnat, vaikka myytäisiin palvelukokonaisuuksia markkinapohjaisin hinnoin. Tapahtumahinnoittelu on käytönmukaista hinnoittelua ja siksi asiakkaan mielestä periaatteessa oikeudenmukaista. (Sipilä 2003, 201.) Palveluille tyypillinen hinnoittelutapa on antaa hinta sille palvelukokonaisuudelle (palvelutuote) jota myydään. Asiantuntijapalvelujen tuotehinnan antaminen on vaikeinta, mutta myös esimerkisi matkailualalla on kestänyt kauan ennen kuin on opittu tuotteistamaan...

Hinnoittelun yhdistelmämalleja Hybridi on usein paras malli Sipilä (2003, 247) toteaa, että erilaiset yhdistelmä- tai hybridimallit ovat usein paras hinnoittelutapa. Tyypillisin yhdistelmä on perus- tai minimimaksu ja johonkin määrään sidottu muuttuva osio. Toinen tyypillinen malli on aikaperusteinen veloitus ja kattohinta-yhdistelmä. Kun hinta muodostuu eri osista, niillä voi olla erilaisia tarkoituksia: varmistaa minimituottaja volyymin huomioiminen laadun huomiointi motivointi ja kannustaminen (työntekijöiden) (Sipilä 2003, 247.) Hintaan voi liittyä myöskin ehtoja  pankit Minimi- ja kattohintoja käytetään yleensä aikaveloitteisen työn yhteydessä. Järjestelmäpalveluhinnat muodostuvat yleensä kolmesta osasta jotka ovat perustamis -tai asennusmaksu, vuosimaksu ja käytön mukainen maksu. (Sipilä 2003, 249.) Millainen hinnoittelumalli sitten sopii yritykselle? Hinnoittelumenetelmät ovat alakohtaisia ja niillä on yleensä pitkä historia. Toisin sanoen niissä...

Kuva Margit Mannila Tuotevaihtoehdot ja kannattava hinnoittelu Palvelukartta hinnoittelun koordinoijana Palvelukartta tai palvelutuoteluettelo täsmentää tuotestrategian konkreettiseen muotoon. Palveluluettelossa on määritelty tuoteryhmät ja tuoterymissä ovat keskeisimmät tarjottavat palvelut. Palvelutuote on päätös kokonaisuudesta, jota asiakkaalle ensisijaisesti tarjotaan. (Sipilä 2003, 300-301.) Palvelukartta on lisäksi kommunikoinnin väline. Asiakas saa nopeasti kuvan tarjotuista vaihtoehdoista ja hänelle voidaan rakentaa tarvittaessa niistä täysin oma kokonaisuus. Palvelukartta on pohjana palvelujen esittelylle mm. netissä. Ovatko hinnat esillä vai tehdäänkö asiakkaalle räätälity tarjous jne. (Sipilä 2003, 301.)  Kuvan lähde: http://www.sarjakuvanteko.fi/wiki/images/5/52/Hinnoittelu_puumalainen.jpg Versiohinnoittelija Palvelutuotteen etu on, että sitä voi muunnella laajuuden ja laadun suhteen asikkaan toiveiden mukaan. Hinta joustaa sen mukaan karsitaanko tuotet...

Kuva Margit Mannila Hyöty- ja arvoperusteiset hinnat Asiakaslähtöinen vaativa hinnoittelutapa Hyötyperusteinen hinnoittelu tarkoittaa asiakkaan hyötyyn tai asian vaikuttavuuteen perustuvaa hinnoittelumallia. Hyötyperusteinen hinta on urakka tai tuotehinta, jossa myydään tilaajan saama tuotos ja hyötyä, mitä tilaaja voi tuotoksella saada itselleen.  Autovakuutusten bonusjärjestelmä on hyötyperusteisen hinnoittelun klassinen esimerkki.  Hyötyperusteisen hinnan tavoitteena voivat olla mm. seuraavat hyödyt: Myynnin ja markkina-aseman kehittyminen Tunnettuuden lisääntyminen, tavoitemaineen kehittyminen Parantunut kassavirta ja kannattavuus, suurempi varallisuus Tuottavuuden nousu, kustannusten säästö Vaivattomuus, vapaus huolista, ajan säästyminen, nopea tulos, riskin poisto Parempia kontekteja, itsetunnon kasvu, turvallisuus ja rauha Terveys, onni tai toivo (Sipilä 2003, 235.) Asiakasarvoon tai hyötyyn perustuvaa hinnoittelua voidaan soveltaa kun palvel...

Kuva Margit Mannila Asiakkuuksien kannattava hinnoittelu Asiakaspriorisointi kannattavuuden kehittäjänä Yritys valitsee kohderyhmänsä ja asettaa niitä tärkeysjärjestykseen. Tarkemmassa suunnnittelussa kohderyhmän sisällä priorisoidaan asiakkaat ja suunnitellaan heille sopiva palvelu-, hinnoittelu- ja toimintamallit. (Sipilä 2003, 293.) Suurille ja potentiaalisesti suurilla asiakkaille rakennetaan pavelumalleja, joilla tavoitellaan suurempaa asikasmarkkinaosuutta ja parempaa kokonaiskannattavuutta räätälöidyillä sopimuksilla.  Suuret kerta-asiakkaat ja suuret maksukykyiset kanta-asiakkaat ovat tärkeä ryhmä. Pienikin hinnankorotus vaikuttaa olennaisesti yrityksen kannattavuuteen. (Sipilä 2003, 293.) Pienasiakkaissa yhdistyy pieni volyymi suureen palvelutyöhön ja markkinointikustannuksiin. Tappiollisia asiakkaita voidaan pyrkiä hinnoittelulla  siirtämään muualle. (Sipilä 2003, 294.) Hinnoittelu kummpanuussuhteissa Kumppanuusuhteet voivat olla jonkun yrityksen avain...

Kuvassa minä ja hevoseni Ultra-Lord eli Upi. Kuvaajana tyttäreni G.    Kirjoitin taannoin aiheesta Why do squeeze bottles make farting sound?   Asiaan törmää tässä työssä säännöllisesti. Ilmiötä on myös tutkittu ja sen olemassaolo on tunnustettu. Arkihavainto pitää siis paikkansa ja sanonta, tyhjät kattilat kolisevat eniten,  on mitä ilmeisemmin kansan syvien rivien hiljaista tietoa. The trouble with the world is that the stupid are cocksure and the intelligent are full of doubt. — Bertrand Russell Palaan aiheeseen, sillä Pauli Ohukaisen  Tervettä skeptisyyttä -blogissa aiheesta on kirjoitettu osuvasti. Ohukaisen kirjoituksen otsikko osuu ytimeen: Niin tietämätön, että luulee tietävänsä . Tekstissä kuvataan, lähteitä lainaten, erinomaisesti  ilmiö, johon opettajana törmään suhteellisen usein: " kokeessa kaikkein huonoiten pärjännyt 25% osuus opiskelijoista arvioi oman osaamisensa kaikkein eniten yläkanttiin. Kun heiltä kysyttiin, kuinka moneen...