Hinnoittelun yhdistelmämalleja

Hinnoittelun yhdistelmämalleja

Hybridi on usein paras malli

Sipilä (2003, 247) toteaa, että erilaiset yhdistelmä- tai hybridimallit ovat usein paras hinnoittelutapa. Tyypillisin yhdistelmä on perus- tai minimimaksu ja johonkin määrään sidottu muuttuva osio. Toinen tyypillinen malli on aikaperusteinen veloitus ja kattohinta-yhdistelmä.

Kun hinta muodostuu eri osista, niillä voi olla erilaisia tarkoituksia:

• varmistaa minimituottaja
• volyymin huomioiminen
• laadun huomiointi
• motivointi ja kannustaminen (työntekijöiden) (Sipilä 2003, 247.)

Hintaan voi liittyä myöskin ehtoja

•  pankit

Minimi- ja kattohintoja käytetään yleensä aikaveloitteisen työn yhteydessä.

Järjestelmäpalveluhinnat muodostuvat yleensä kolmesta osasta jotka ovat perustamis -tai asennusmaksu, vuosimaksu ja käytön mukainen maksu. (Sipilä 2003, 249.)

Millainen hinnoittelumalli sitten sopii yritykselle?
Hinnoittelumenetelmät ovat alakohtaisia ja niillä on yleensä pitkä historia. Toisin sanoen niissä on sisäänrakennettua viisautta ja asiakkaat ovat tottuneet niihin, siksi niitä ei liene syytä kovin radikaalisti lähteä heiluttamaan. Vakiintuneissa kuluttajapalveluissa pystytään yleensä, ja on myös pakko antaa valmiita tuotehintoja.  Hinnan on oltava näkyvissä. Katso tarkemmin  Valtioneuvoston  asetus kuluttajahinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 553/2013.

Sipilän (2003, 251-252) mukaan seuraavista kysymyksistä voi olla apua oman palvelun hinnoittelumallin tai -menetelmän luomisessa:

1. Onko ostajan vai myyjän markkinat?
2. Mistä asiakkaat valittavat? Millaista hinnoittelumallia asiakas toivoisi?
3. Mistä asiakkaan on helppo maksaa?
4. Mikä on asiakkaan toimintatapa ja osaaminen?
5. Millainen hinnoittelumalli johtaisi oikeudenmukaisempaan tilanteeseen tuotteissa ja asiakkaiden välillä?
6. Mistä haluamme päästä eroon? Millaiseen käyttäytymisen haluaisimme ohjata asiakkaitamme?
7. Mihin asiakas vertaa palveluamme ja hintojamme ja mihin haluaisimme hänen vertaavan?
8. Mitä hinnoittelumallia kilpailijamme käyttävät,  ja miten voisimme erota heistä? 
9. Millaiseen hinnoitteluun kukaan ei alalla ole uskaltanut mennä, vaikka siitä on puhuttu?
10. Millä muilla aloilla on analogisesti vastaavia palveluja ja miten ne on hinnoiteltu?

Lähteet

Hinnan ilmoittaminen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. 

Jorma Sipilä (2003) Palvelujen hinnoitteleminen. WSOY. Ekonomia.

Valtioneuvoston  asetus kuluttajahinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa 553/2013.

Lähetetty Windows Phonesta