Skip to main content

Projektityön kehittäminen





Kuva Margit Mannila

Talouselämässä 36/2014, 56 Terhi Hautamäki kirjoitaa projektityöstä. Jutussa on tiivistetty viisi kohta otsilla Näin kehität projektityötä


  1. Arvioi tilanne
    Mikä asema projektipäälliköllä on työpaikalla ? Miten se näkyy työn arjessa, esimerkiksi siinä, kenelle projekteista raportoidaan.
  2. Selvitä vastuut
    Osotukset työsuoritusta kohtaan on ilmaistava selkeästi. Miten projektipäällikkyys eroaa esimerkiksi lähiesimiehen tehtävistä?
  3. Valitse oikeat ihmiset
    Lahjakas asiantuntija ei aina ole paras projektin vetäjä. Varmista, että projektipäällikkö osaa ottaa johatjuuden, ratkaista konfliketeja ja aikatauluongelmia.
  4. Anna palautetta
    Projektipäällikön pitää saada tietää, missä hän pärjää hyvin ja mitä hänen pitäisi kehittää.
  5. Tarjoa uranäkymiä
    Usein projektipäällikkyys jää pätkäksi, jonka jälkeen siirrytään muihin töihin. Tarjoa urapolku ja lisäkoulutusta.
Hautamäki, Terhi. (2014). Unohdettu työn sankari. Talouselämä 36(2014), 56.

http://blog.pluralsight.com//wp-content/uploads/2012/11/project-reqs.jpgKuvan lähde: http://blog.pluralsight.com//wp-content/uploads/2012/11/project-reqs.jpg 



Työterveyslaitos. Sujuva projektityö. (23.11.2015)

http://ppkampanja.com/wordpress/wp-content/uploads/2015/01/Pino.png
Kuvan lähde: http://ppkampanja.com/wordpress/wp-content/uploads/2015/01/Pino.png (23.11.2015)
Projekti-ja salkunhallinta osana osana kokonaisarkkitehtuuria (23.11.2015)





http://image.slidesharecdn.com/kotu2009juhakreuskriisiviestint91009-101111050741-phpapp02/95/kotu2009-juha-kreus-kriisiviestint-91009-14-638.jpg?cb=1422549073

Juha Kreus. (2009).  Projektin syklisyys ja rakenne. (23.11.2015)

Juha Kreus. (2009). Korkeakoulujen turvallisuus. (23.11.2015)

Lähteet 

Comments

Popular posts from this blog

Projektisanastoa

Kuvat Margit Mannila Projektijohtamisen sanastoa  Projekti-instituutti (14.2.2017) Tässä esimerkinomaisesti joitakin projektijohtamiseen liittyviä termejä ja niiden määritelmiä. A Guide to the Project Management Body of Knowledge (PM BOK) A Guide to the Project Management Body of Knowledge eli PMBOK on projektijohtamisen kansainvälisen järjestön Project Management Instituten (PMI:n) julkaisema, standardin asemassa oleva projektijohtamisen yleisteos, joka kuvaa projektijohtamisen prosessit ja tarjoaa yleisiä ohjeita projektin organisoimiseksi ja johtamiseksi. Teoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1981. Aikalaskenta Laskentamenttely, jolla saadaan kunkin tehtävän aikaisimmat ja myöhäisimät alkamis- ja päättymisajat sekä pelivarat. Aikasuunnittelu Projektin tehtäväerittely ja aikataulun laatiminen.  Aikaisin alkamishetki (AAH) Tehtävän alkuriippuvuukisen määräämä aikaisin mahdollinen alkamishetki. Myöhäisin alkamishetki (MAH) Tehtävän loppuriippuvuuksi...

Oikeustapausharjoitusten ja -analyysin ratkaisuohjeet

  Kuvat Margit Mannila Oikeudellisen ratkaisutoiminnan perusrakenne Oikeudellista ratkaisutoimintaa eli oikeudellisten ongelmien tai tapausten ratkaisemista voidaan yksinkertaistetusti kuvata niin sanotun subsumption avulla. Tämä subsumptiopäättely rakentuu seuraavasti: Kuvataan oikeudellisen normin (esim. lain) oikeusohje. ( ylälause ) Kuvataan ongelmatilanteen tosiasiat. ( alalause ) Sovelletaan oikeusohjetta kyseiseen tapaukseen sijoittamalla alalauseen sisältämät tosiasiat ylälauseen tunnusmerkistöön jolloin saadaan johtopäätös. (Anni Tuomela 7.6.2017) Tämä on ns. syllogismimalli (ks. Virolainen & Martikainen 2010, 229). Virolainen & Martikainen (2010, 227-228) toteavat, että OK 4/1734 24:4 ja ROL 39/1889 11:4 mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päätökseen ratkaisu perustuu. Ks. myös hallinnonkäyttölain 586/1996  53 §.  Perusteluissa on oltava tosiasia- eli faktaperustelu (faktapremissi...

Itsensä johtaminen

  Alkuperäinen teksti julkaistu SeAMK-verkkolehdessä 10.8.2022. Kategoria: 2022 , TKI , Yrittäjyys ja kasvu   Itsensä johtaminen on ymmärrystä oman elämän vastuusta, vallasta ja käytännön toteuttamisesta. Mitä enemmän kykenee tunnistamaan vastuutaan elämän valintojen suhteen, sen enemmän saa käytännössä valtaa toteuttaa valintojaan. (Gustafsberg 2014, 155.) Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä tässä(kin) asiassa. Gustafberg (2014, 155) kirjoittaa, että vastuu on itsellä. Vastuu siitä, millaista elämää elää, miten kokee asiat, miten ajattelee ja tuntee. Näin siksi, että me ihmiset annamme itse merkityksen asioille, ilmiöille ja tapahtumille. Päätäntävalta on ainoastaan meillä itsellämme oman elämämme suhteen. Kukaan toinen ei voi rakentaa sisäistä maailmaa puolestamme. Kukaan toinen ei ajattele meidän ajatuksiamme. Kun oivallamme, että meillä...